Näytetään tekstit, joissa on tunniste Caravelle. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Caravelle. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. tammikuuta 2012

Caravelle-vaellus

Tänään on ollut hieman vässykkä olo, sillä sunnuntaina repäistiin ja lähdettiin kaveripariskunnan ja niiden kolmen Pariisista lomalle tulleen kaverin kanssa vaeltamaan Caravellen luonnonsuojelualueelle.

Mesta kiilasi omalla Martiniquen "must see" listalla heti kärkeen, sen verran kauniita maisemia sieltä löytyy. Kyseessä on siis Trinitén kaupungin alueella sijaitsevan niemimaan kärki. Vierestä löytyy myös varsin leppoisa Tartanen kalastajakylä, jonka rannoilla on tosin turistikautena muutama muukin.

Aamulla siis lähdettiin kävelemään pitkää reittiä, jonka suorittamiseen opastetaulun mukaan kuluu kolme tuntia ja 20 minuuttia. Tai sitten vähän enemmän jos kyseessä on sunnuntaivaeltaja ja sen sisko joka on ensimmäisellä vaelluksellaan ikinä...


Kyllä oli sen verran haastavaa maastoa välillä, että heikkoa peruskuntoa tuli manattua aika moneen otteeseen. Mahtavat ja vaihtelevat maisemat kuitenkin olivat kaiken tuskan arvoisia....

Taipaleen alussa. Ja kyllä, lähdin vaeltamaan haaremihousuissa. Ja topissa. Ilman hattua.  


Majakka


Majakalta oli todella hyvät näkymät, aina Fort-de-Franceen saakka


Mielenkiintoisen luonnonsuojelualueesta tekee myös se, että se on saaren geologisesti vanhinta osaa, eli ensimmäisten tulivuorenpurkauksien muodostamaa. Kivistä ja kalliosta näkikin, että ne olivat olleet joskus aikoinaan meren alla ja volkaanista alkuperää.
Vaelluksen loppupuolella meitä odotti viilentävä pulahdus ja ruokatauko osuvasti "Aarrepoukamaksi" nimetyllä rannalla. Oli kyllä todella tarpeen!
Mancenillier-puita ei kannata koskea, sillä kaikki puun osat ovat syövyttäviä. Niitä kasvaa yleisesti rannoilla, mutta ovat onneksi merkattuja punaisella maaliraidalla. Että sateella kannattaa mennä suojaan jonkun muun puun alle..

Loppupuolella saatiin onneksi kävellä jo paljon tasaisemmalla maastolla ja metsän varjossa.  Alueelta löytyy myös mangrovea.


Selvisin vaelluksesta yllättävin vähin vammoin, oikeastaan siis vaan kevyellä palamisella! Kokemuksesta viisastuneena seuraavalla kerralla kuitenkin vaadin rutkasti aikaisempaa lähtöä, otan mukaan tuplasti vettä ja lupaan laittaa topin sijasta T-paidan. Viime kerrasta vaikutti olleen niin kauan aikaa että ihan perusjutut  olivat haihtuneet iloisesti aivoista. :D