Etanaystävä

Matkalla puistoon törmättiin uuteen, ensin hieman arveluttavaan,  ystävään.

Se piti tietenkin ottaa mukaan puistoon. Ja sille piti antaa ruokaa.

Nyt se on tuossa olohuoneessa ja rouskii lehteä kitaansa.

Karibialaiset banaani"munkit"

Vappuja vaan sinne kaikille! Täällä se ei ole mitenkään erityinen juhlapäivä, vaikka onneksi pyhä onkin. Roméo oli tosin koko päivän töissä ja Martinique jälleen vigilance orange:n alla rankkasateiden vuoksi, joten mitään ihmeellistä ei tänään tehty.
Paitsi banaanimukkeja kuitenkin, jonka resepti tässä alla.

Täällä on tullut nyt vettä viimeset pari viikkoa siihen malliin, että maaperä ei enään ime tippaakaan ja joet alkavat tulvia. Tänään sitten tulvikin saaren isoin joki eli "Lézarde", joka katkaisi sitten moottoritien joka kulkee etelään Lamentinista.  Tämä joki tosin tulvii lähes aina tuone motarille kun sateita tulee vähänkin runsaammin, on sen verran alavalla mangrovealueella. Saas nähdä laskeeko vesi huomiseksi ja pääsekö immeiset töihin...

Lézarde-joki tulvii. Kuva Facebookista.

Mutta nyt ihan jotain muuta ja vähän herkuttelua sateen keskellä eli niiden banaanimunkkien resepti !


Karibialaiset banaanimunkit (beignets de banane antillais)

Kahdelle hengelle

40 grammaa ruokosokeria ( = noin 4 tasattua rkl)
50 g jauhoja (= n. 2 kukkurallista rkl)
2 ylikypsää ruokabanaania (eli kuori tummunut ja banaani makea ja pehmennyt)
1,2 dl maitoa
(1 -2  rkl tummaa rommia)
Kanelijauhetta
Vaniljaessenssiä tai -tankoa
Muskottia
Limen kuorta raastettuna
Oljyä paistamiseen (rypsi, kookos...)

Muussaa banaanit haarukalla tai survimella. Lisää joukkoon sokeri, jauhot ja maito. Sekoita ja lisää mausteet  (kaneli, vanilja, muskotti, limen kuori) oman maun mukaan. Lisää viimeiseksi rommi.

Ota taikinasta ruokalusikalla pieniä palleroita ja laita paistumaan öljyyn. Oljyä tulee olla kunnolla, väh. noin 3 cm joko paksupohjaisessa kattilassa tai syvässä paitinpannussa. Oljy on sopivan kuumaa kun taikinapallot nousevat heti paistaessa laitettaessa pinnalle. Paista banaanimunkkeja noin minuutin verran.

Nosta öljystä jäähtymään talouspaperilla peitetylle lautaselle. Niiden hieman jäähdyttyä pyörittele niitä vielä ruokosokerissa. Nauti heti, pallerot ovat parhaita hieman lämpiminä !

Bon appétit !

Aaikuinen naineeen...

Täytin eilen kolmekymmentä. KOLMEkymmentä. Jotenkin tuo kolmosella alkava ikä on mulle pienehkö kriisin paikka. Toki mikään ei oikeesti muutu, mutta silti on kyseessä jonkinlainen symbolisesti lopullisesti aikuiseksi tuleminen. Niinkuin paperilla ainakin, mitä ikinä aikuisella nyt sitten tarkoitankaan (tai yleensä tarkoitetaan?). Eikös se ikä ole vaan numero ja nykyäänhän tuo nuoruuskin on niin venyvä käsite, että oikeestaanhan tässä on vielä ainakin viisi vuotta armonaikaa ennen sitä isoa A:ta... ;)

Pikkusisko oli paskarrelut näin hienon kortin. Huomaa rollaattori. 

Kolmekymppisetkin voi  hei kuitenkin hassutella!  Ja käydä ulkona (niille vaan tulee pahempi väsy ja tappavampi krapula). Tanssia baarissa (nuorison mielipidettä ei kaivata). Matkustella (otettaisko kuitenkin hostellin sijaan perhehuone?).

Joten eikuin luottavaisesti uudelle vuosikymmenelle ja uusia haasteita kohden. Samalla tyylillä jatketaan kuin ennenkin, vaikkakin yrittäen kuitenkin aina oppia virheistä. Täytyy sanoa, että mielummin olen kuitenkin 30 kuin 20, kymmenessä vuodessa on kuitenkin tullut opittua kaikenlaista itsestään ja elosta ylipäätään.

Synttäreitä ei juhlittu mitenkään erityisesti eilen, koska friiduraukka on kipeä ja oli yskinyt (ja oksentanut 2 kertaa sänkyynsä...) koko yön. Aamulla energiatasot ei siis olleet mitenkään superkorkealla, mutta sai siippa sentään hoidettua aamiaisen sänkyyn!

Siitä sitten merirosvo-vaatteet päälle ja virkeänä töihin vetämään meidän pelikonseptia turisteille Château Dubuc:iin aamupäiväksi.

Ainakin aurinko näyttäytyi, tässä tuli tosiaan vettä päivät yöt läpeensä viimeisen viikon verran. Ja tänään sataa taas... Huoh.

Viime sunnuntaina kuitenkin pikkuisen koitettiin juhlistaa etukäteen synttäreitä ja oltiin kutsuttu muutama kamu istumaan iltaa. Roméo kun on tämän vk-lopun töissä ja sade pilasi meidän picnic-suunnitelmat. Mutta katsotaan josko toukokuun alussa kerettäisiin vähän juhlimaan...

Sadekaden avaus

Vaikuttaisi siltä, että tänvuotinen sadekausi on korkattu, ja hyvin onkin korkattu.

Eilisestä lähtien Martinique on ollut oranssin varoituksen alaisena (vigilance orange) rankkasateiden takia. Pomo soitti aamulla, että ei kannata mennä töihin toimistolle (joka sijaitsee siis toisessa kaupungissa n. 30 km meiltä)  vaan palaveerataan Fort-de-Francessa. Täällä nimittäin monet tiet menee äkkiä katki rankkasateiden aikaan, kun joet tulvivat uomistaan.

Tilanne  ja ilmapiiri töissä on nyt muuten onneksi taas parempi, saatiin puhuttua pomon kanssa ja toistaiseksi ollaan palattu normitilanteeseen. Helpotus!

Tässä pari kuvaa eilisen sateista Rivière - Piloten kylästä...Saas nähdä mitä tämänpäiväiset saa aikaan.

Kuvat kopsattuu täältä : http://martinique.la1ere.fr/2013/04/18/riviere-pilote-est-la-commune-la-plus-inondee-28603.html

Hohhoijaa

Multa meni hajoamaan auto alle torstaina töistä tullessani yhdessä liikenneympyrässä. Eli ei vaan startannut enään. Onneksi eräs ystävällinen herrasmies auttoi työntämään sen ympyrän penkalle, ja onneksi R oli vapaalla ja hakemassa Fridaa tarhasta... Jouduttiin loppujenlopuksi sitten jättämään se siihen yöksi, koska hinauspalvelua olisi saanut odottaa varmastikin sen puoli yötä. Autoon oli sitten vielä murtauduttu yöllä ja olivat pöllineet akun. Huomenna töihin pitäisi päästä R:n veljen autolla, jota se on lainaamassa meille onneksi päiväksi. Toivottavasti auto saadaan korjatuksi tiistaiksi, sillä muuten menee  todella vaikeaksi töiden ja tarhan kanssa...

Viikonloppu menikin sitten täysin pakkokotoillessa friidun kanssa, koska R oli töissä. Eli eipä juuri mitään kertomisen arvoista.

Muuten odotan mielenkiinnolla (tai oikeastaan jännään)  tulevaa työviikkoa, tilanne pomon kanssa kun on tällähetkellä hyvinkin räjähdysaltis. Eli katsotaan jäänkö ja yritän saada tilannetta aukeamaan vai lähdenkö kohti uusia haasteita...Olen ollut viime viikot aika maassa tämän tilanteen takia, ja toivon että se nyt lähtisi selkiintymään johonkin suuntaan. Onneksi olen saanut puhua asiasta siipan ja perheen kanssa, se on todella auttanut.

 

Danmyé ja transat

Aloitin viime viikolla viimeisen viikon mittaisen koulutusjakson siihen urheiluohjaajan pätevyyteen liittyen, josta olen täällä ennenkin läpissyt. Vaikka käydäänkin läpi pitkälti samoja asioita, kuin aikaisemminkin, on koulutus mukavaa vaihtelua ja edelleen meidän huippukiva ryhmä tuo potkua hommaan.

Perjanataina tutustuttiin koulutuksessa Danmyé:en (kutsutaan myös Ladja:ksi), joka on pikku-antilleilla harjoitettava taistelulaji, jolla on samankaltaisuuksia esim. Capoieran kanssa. Se on kuitenkin maailmalla paljon tuntemattomampi ja hävisi melkein Martiniquelta ennenkuin elpyi/elvytettiin 1970-luvulta lähtien ja sai uutta arvostusta. Danmyéssä kaksi vastustajaa ottaa mittaa toisistaan katsojien muodostaman piirin keskellä rummutuksen ja laulun säestämänä. Danmyé:en liittyy läheisesti myös bèlè - tanssi. Niin danmyé kuin bèlè:kin ovat afrikkalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin törmäyksestä syntyneitä kansankulttuurin tuotteita. En löytänyt pikaisesti etsimällä mitään varmaa danmyén alkuperästä, mutta joidenkin lähteiden mukaan se ammentaa ainakin osittain senegalilaisesta n'golo - initiaatioriitistä. Joka tapauksessa, mäkin pääsin sitten kokeilemaan taistelutaitojani ja hauskaa oli ! Täytyy ottaa selville enemmän lajin alkuperään liittyen.
Lisää Danmyéstä ranskaksi ainakin täällä.

Tässä vielä videomatskua taistelusta musiikin kera, josta saa paremman idean hommasta...

object width="420" height="315">

Eilen oli taas melontaharkat, ja melottiin yli kolme tuntia melko kovassa aallokossa ja saatiin vettäkin niskaan välillä. Tänään oltiin puolestaan kaupungilla ihmettelemässä "Transat Bretagne - Martinique" eli atlantin yli  yksinpurjehtimisen kilpailun finaalia ja purjehtijoiden saapumista. Purjehtijat olivat lähteneet Brest:istä 17 maaliskuuta, ja voittaja Erwan Tabarly saavutti Martiniquen kahdessakymmenessä päivässä eilen. Aurinko paistoi, letut olivat hyviä ja Frida innoissaan laivoista, karusellista ja pomppulinnasta.

Viidennen paikan saavuttanut purjehtija saapuu maaliin 

Nyyyyh, sinne hujahti tämäkin viikonloppu, huomenna taas koulutukseen ja torstaina ja perjantaina takaisin töihin. Olispa jo loma ja elokuu ! :D