sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Hurrikaani ja pyhimyksiä

Damn - koin eilen melkeen elämäni ensimmäisen hurrikaanin. Melkein, koska Tomas pyyhälsi meidän ohitse ja saatiin vain sen reunaman sateet ja tuulet. Mutta oli silti ihan vaikuttava meininki - palmut taipuineina tuulessa jonka nopeus maksimissaan 100-120 km/h rannikolla ja kuulemma noin viiden metrin aaltoja. Suurta tuhoa ei Tomas täällä saanut aikaan lukuunottamatta yhtä poikkiolevaa tietä, katkenneita banaani"puita" ja kymmeniä tuhansia talouksia ilman sähköä. Mutta kun ajattelee että meni ohi, niin mitä se sitten onkaan kun oikeasti osuu kohdalle...

Huomenna muuten vietetään pyhänmiesten päivää eli Toussaintia joka on täällä hyvin tärkeä juhla. Porukkaa on ollut tänään hautausmaalla jo valmistelemassa, eli puunaamassa hautoja. Koska täällä haudat on usein maan päällä ja kaakelilla päällystettyjä  (mulle tulee aina tosi kylppärifiilis noista) niin käy peseminen helposti sangolla ja sienellä.


Köyhänmiehen hauta koristellaan lambi-simpukoilla

Huomenillalla mennään mekin tunnelmoimaan, vaikka kuulemma saattaa tulla sanomista vauvan viemisestä hautuumaalle - ei kuulemma ole täällä tapana. Raportti luvassa, kuinkas sitten kävikään ja tuliko vastaan zombi.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Veden alla

Oltiin iltapäivällä uiskentelemassa ja bongaamassa fisuja. Onnistuneet kalakuvat jäi tosin aika vähiin vaikka niitä jokapuolella vilistikin. Ovat vaan melkosen vikkeliä. Kyseessä on Schoelcherissa sijaitseva Batèliere- hotellin rantsu. Valkosta tekohiekkaa, rantabaari ja megamatala ranta.
Mustia merisiilejä (oursin noir), jotka ovat myrkyllisiä

Yksi suht onnistunut fisuotos...

<3 turkoosi meri
löydä kuvasta kala
Jännä kala
Valkoinen merisiili. Näiden "lihaa" syödään ja on kuulemma herkkua
Posted by Picasa

PACS ja lomailua

Onpas ollut vähän kiireistä. Mutta nyt on taas hieman aikaa, koska olen periaatteessa lomalla marraskuun 14 pvn saakka. Siis periaatteessa, koska olis taas vähän kaikkea säätöä töissä, mutta mulla on congès eli vuosiloma pitämättä, joten pomo laittoi mut lomalle.Tähdensi kuitenkin että kiireisiä hommia olis  ja niitä voi tehdä vähän niinkun omantunnon mukaan...Jepjep. Eilen Martiniquellakin yritettiin yleislakkoa - kaikki eivät tosiaan lakkoilleet mutta 2000-2500 tyyppiä kuitenkin osallistui mielenosoitukseen, Fridan seimi oli kiinni, motarilla oli tiesulkuja, yksi TV-kanava oli lakossa jne.
Viime vkloppuna juhlittiin Roméon siskon synttäreitä ja sunnuntaina olin töissä, vedettiin lapsille Jeux banaré eli järjestön kehittämä peli-kilpailu konsepti. Meni suht kivuttomasti, mulla oli vastuullani puujaloillakävely kisa. Ja tän viikon kohokohta onkin sitten ollut suomalaisten flikkojen tapaaminen. Se on harvinaista herkkua täällä, eli kiitos Taijalle jos tätä luet!

 Niin ja sitten huomenna onkin meillä juhlan paikka, jos kaikki paperit on kunnossa. Saatiin nimittäin yllättäin peruutuspaikka PACS:in solmimiseen. Tämä on meillä ollut mietteissä jo pitkään ja ollaan eri papereita haalittu pari kuukautta...Kyseessä on siis Pacte Civil de Solidarité joka on ranskalainen erikoisuus, eräänlainen siviiliavioliitto, vaikkakin löyhempi sitoumuksiltaan. PACS on alunperin laadittu homopareille, mutta nykyään suurinosa PACS:eista laaditaan heteroparien kesken. Se helpottaa verotusta ja tavallaan virallistaa parisuhteen. Jotta huomenna jännä päivä - mitään megajuhlintaa ei tosin ole luvassa ja itse toimituskin on todella nopea ja epäjuhlava. Mennään illalla varmaan keskenämme raflaan ja se on sitten siinä...:)

Frida ja mamie Dédén
.

maanantai 18. lokakuuta 2010

Vauva ja sen puu

Sarjassamme ekovauvailua -  ranskalaisella Guigoz-lafkalla, joka valmistaa korvikkeita ja lastenruokia, on kampanja "un bébé, un arbre", jossa vauvastaan voi ilmaiseksi tehdä kummin puulle, jonka istutuksen Guigoz sponssaa yhteistyössä ONF:n (Office national des fôrets) kanssa jonnekin Ranskaan. Kyseinen kampanja ei ole ihan uusi, firma on istutellut vauvoille puita vuodesta 1991. Guigozillehan kyseinen projekti on tietenkin hyvää mainostusta mutta sallittakoon se heille,
idea on kuitenkin varsin symppis.
Joten niinpä Fridakin on nyt pienen taimen kummi, kummitodistus pitäisi tulla postissa jossain vaiheessa. Ilmeisesti kummivauvan ei tarvitse asua välttämättä Ranskassa, eli jos joku ranskantaitoinen äiti asiasta innostui, niin eikun sivuille guigoz.fr ja täyttämään lomaketta.
Onkohan Suomessa mitään vastaavaa projektia, idea on mielestäni varsin hieno...  

torstai 14. lokakuuta 2010

Motivaatio hukassa

Voi hyvää päivää kuinka ankealta töihin palaaminen megalyhyen äitiys"loman" jälkeen voi tuntua. Motivaatiota tarvitsisin siis kipeästi jostain, ja tällähetkellä järjestössä vallitseva tuhat-ja-sata-rautaa yhtäaikaa tulessa meininki ei sitä ainakaan tuota, päinvastoin. Ja kirsikkana kakun päällä, kuten ranskalaiset tuppaa sanomaan, on tälle viikolle osunut Fridan tarhan aloitus. Töihin paluu siis sujui paniikkikiire-merkeissä, kun mun (joka olen siis viestintävastaava, repikääs siitä, vähintään vajaavaisella ranskan taidoillani ja noviisina) piti kahden päivän varoitusajalla kutsua kaikki työpajan yhteistyöinstanssien edustajat plus järjestön jäseniä ja lehdistö TV radio jne. Fort-de-Francen pormestarin vastaanotolle. Siinä sitten faksi, puhelin ja tietsikka sai kyytiä. Lisäksi Frida joutui olemaan mun kanssa töissä koko viikon, eli kulki mukana palavereissa ynnämuuta. Ei ole ihan paras yhtälö...Lopputuloksena: koska en tosiaan ole viestintää päivääkään opiskellut tai kyseisiä hommia koskaan tehnyt  olin pomon mielestä "epäprofessionaalinen". Ylläri. Ei ole mun lempihommia hoitaa nämä. Facebook- ja nettisivujen päivitys ja valokuvien ottaminen ja paperihommat vielä sujuu, mutta kun puhutaan kampanjoiden järjestämisestä, tiedotuksesta yms. niin tuntuu kyllä ettei meikäläisen kapasiteetti ihan veny. Huoh.

Vauvan kanssa ollaan myöskin juostu PMI:ssä eli ranskisten neuvolaa vastaavassa mestassa. Sielläkin saa hermojaan koetella usein oikein olan takaa.
Fridan pitäisi saada ekat rokotteensa ennen tarhan aloitusta. Meillä oli rokotusaika viime viikolle. Istuttiin PMI:ssä toista tuntia (jotka mun piti olla töistä pois) odottamassa lääkäriä, joka ei sitten koskaan ilmestynyt paikalle. Eikä ollut vaivautunut ilmoittamaan miksi. Tätä lekuria saa yleensä odottaa parisen tuntia joka kerta ja tätä edellisellä kerralla ei ollut tullut koska "autotie on suljettu". Saatiin sitten uusinta-aika täksi aamuksi, mutta tunnin odottelun jälkeen lekuri oli soittanut olevansa kipeä. Siis voi jumalauta. Nyt sitten huomenna joudutaan meneen aamu seiskalta johonkin rokotuskeskukseen jonottelemaan.

Jotain positiivista kuitenkin, eli Fridan seimi vaikuttaa ihan kivalta. Tuntuisi olevan paljon lapsi-ja vauvaystävällisempi kuin se kenneli jota käytiin taannoin tsekkaamassa eli ihan hyvältä vaikuttaa niin henkilökunta kuin tilatkin.