Vieraita norjanmaalta

Jep; couchsurfing majatalo pyorii taas. Meilla on nyt ollut kylassa kolmisen paivaa antropolgi-filosofipariskunta Oslosta, opiskelujen loppusuoralla ovat. Toivat jopa ruisleipaa ja salmiakkikarkkeja tuliaisina, aivan ihanaa. Itse oon vaantanyt toita ja melkosta tukka putkella menoa oli taas tama vk-loppu. Huomenna 2 paivaa vapaata, aattelin ottaa hyvin rennosti. Meilla on parin viikon paasta rendez-vous "Maison de la femme et enfant" - eli Aidin ja lapsen talo - nimisessa sairaalassa vai kutsuttaisiinko sita nyt naistenklinikaksi tai sinnepain. Luultavasti tulen synnyttamaan tuolla, pitaisi olla saaren patevin mesta. Kaydaan tsekkaamassa ja samalla tavataan katiloita.
Vointi on ollut hyva. Kohta aloitellaan neljatta kuukautta ja masu on jo pyoristynyt siihen malliin, etta ekat aippahousut on ostettu ja kaytossa toissa. Mukavat, vaan hiukan tuppaa naissa lampotiloissa hiostamamaan :D


Tassa linkkivinkkina hesarissakin esitelty mainio odotus-vauvablogi Vekaravaara

Nimeämisestä

Pikku Ystävä alias Pikkutyyppi senkun kasvaa. Tiesittekös muuten, että ihmisten yksilölliset sormenjäljet tulevat siitä, kun sikiö kauhoo ja sätkii lapsivedessä? Jokainen kun liikkuu eri tavalla, ovat siis sormenjäljetkin ainutlaatuisia. Melko hämmentävää! Ihmisen alun kehitys on muutenkin melkoisen jännittävä prosessi. Meillä eletään nyt kolmannen kuukauden vikaa viikkoa. Neljännellä kuulla pitäisi alkaa sitten todella tapahtumaan: painoa ja pituutta pitäisi alkaa tulemaan ekspontentiaalisesti (äidillekkin tuota ensimmäistä, toistaiseksi oon laihtunut kilon!) ja sikiön liikkeet pitäisi alkaa tuntemaan. Mä olen kyllä jo ollut tuntevinani "jotain" mutta en ole yhtään varma oliko kyseessä Pikkutyyppi vai jotain mahavaivoja :)

Niin, ja virallinen nimikin tulisi tulokkaalle keksiä. Ranskassa nimi tulee tietää kolmen päivän sisällä syntymästä. Eli äiti tai isä joutuu juoksemaan kaupungintalolle rekisteröimään syntyneen. Mullahan niitä ehdotuksia on jo mielessä montakin, Roméo ei ole vielä innostunut miettimään. Vaikeus tuleekin sitten kaksikulttuurisen nimen keksimisestä. Itseeni kun ei monikaan ranskankielinen nimi vetoa. siis kaikki Amandine:t, Gabin:it, Maxime:t, Enzo:t ja muut ei innosta sitten yhtään. suomalaiset perinteiset nimet kylläkin, mutta lähes kaikki joissa on H voidaan sulkea pois ( kuten lempparini Pihla - joka ääntyisikin sitten Pila:na - not so nice ). Hauskaa ajanvietettä on ollut myös tutustuminen kalenterista poistettuihin nimiin. Lista täällä. sieltä löytyy vaikkapa Peppi Pitkätossun isä, Efraim, ja muita hassuja etunimiä kuten vaikkapa Eenokki, Eusebius ja Hjördis. sitten on myös liikkiksiä vanhasuomalaisia nimiä kuten Kotivalo, Kyrö, Pärttyli, Okko, Oras  (kas, veljekset Tynkkynen) siviä ja Tuomikki. Että jos kaipaa hieman erikoisempia vaihtoehtoja, niitä löytää tuolta.

Niin ja sitten törmäsin ehkä maailman viileimpiä äitiysvaatteita netissä myyvään liikkeeseen, meinaan rockstarmoms.com

Voisin ehkä haluta vaikkapa nämä paidat, jos olisin varoissani :) suomessa Rockstarmomsin vaatteita myy Baobab baby Turussa.

Viikkopäivitys

Uusi vuosi oli ja meni, hyvin rauhallisissa merkeissä meillä. syötiin hyvin ja käytiin pyörähtämässä kaupungilla. Fort-de-francen kadut olivat autioita ja baaritkin ammottivat tyhjyyttään. Oli aikamoinen ylläri. En edelleenkään tiedä missä kaikki ihmiset oikein olivat, kotonaan tai ravintolassa kai. Täällä kaikki raflat mainostivat erityisiä uuden vuoden menu:jaan johon kuului shamppanjat ja ilotulitukset, hintahaarukka vaatimattomat 80-120 euroa per lärvi. Ei kyllä oikeen jaksa ymmärtää kuka haluaa tuollaisia hintoja pulittaa. 20% väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Mutta löytyyhän täältä kyllä superrikkaitakin, eli tuloerot on vähän eri luokkaa kun suomessa. Myö skoolattiin sitten puolityhjässä baarissa keskiyöllä ja hilpaistiinkin siitä sitten kotia nukkumaan.

Täällä on myös mielenkiintoisia perinteitä uutta vuotta koskien. Yksi on ns. "bain démarré" eli eräänlainen puhdistava kylpy. Ideana on puhdistautua edellisen vuoden huonoista viboista. Tämä tapahtuu 31.12 keskiyöstä lähtien menemällä kylpemään meressä tai joessa, tai vielä parempaa, joen ja meren yhtymäkohdassa. Joen ja meren vesien sekoitus on ilmeisesti erityisen maaginen. Meressä tulee sitten hieroa itseään turskan pyrstöllä ja tietyillä yrteillä. Lopuksi nämä tulee joku heittää kohti ulappaa, tai jättää risteykseen. Bain démarré on täällä edelleenkin elävä traditio, torilla myydään nykyään valmiita yrttiuute pulloja kylpijöille. Mekin tehtiin sitten oma versiomme kylvystä, vaikkakin liian myöhään eli uuden vuoden päivän aamulla. :)  Turska jätettiin suosiolla pois ja yrtitkin oli varmaan ihan vääriä, mutta hauskaa oli! Kokki Amaelin mukaan ihmiset antavat näitä kylpyjä myös esim. autoille ja motskareille onnea tuottamaan. Toinen perinne taas koskee mandariineja ja appelsiineja. Ihmiset ostavat aattona näitä hedelmiä, syövät ne ja säästävät siemenet. siemeniä säilytetään kukkarossa,  koska ne tuovat onnea ja takaavat että tulevana vuotena on aina rahaa taskun pohjalla.

 Työviikkokin on taas onnellisesti takana, ja jalat ovat siitä kiitollisia. Näin raskaana seisomatyön raskaus saa ihan uusia ulottuvuuksia ja ns. iltajalkoja ei arvaisi niiksi samoiksi joilla aamulla keveästi kipitteli.
Tänään ideana oli ehkä vähän shoppailla tai mennä biitsille, mutta jäin kiinni kirjaan. Kyseessä on Paasilinnan "Maailman paras kylä" eli "Le cantique de l´apocalypse joyeuse". Hauskaa sinäänsä että olen Paasilinnaa lukenut ainoastaan ranskaksi, toinen opus jonka käännettynä ahmin oli Jäniksen Vuosi pari vuotta sitten Perpignanissa. Ainakin tällä kielellä uppoaa hyvin. Olinkin iloisesti yllättynyt kun törmäsin Fort-de-Francen kirjakaupassa kyseiseen pokkariin, ja samalla reissulla bongasin myös Janssonin "Kuka lohduttaisi Nyytiä".

Tänään siis ohjelmassa rentoutumista ja illalla ehkäpä jopa mennään leffaan, Avatar kovasti houkuttelisi. Huomenillalla meille tulee vierailta norjanmaalta, meinaan pari couchsurffaajaa taas pitkästä aikaa ( ollaan pidetty vähän taukoa). saattavat tuoda mulle jopa ruisleipää ja lakuja! Niin ja toinen heistä on kaikenlisäksi antropologian opiskelija, joka on tulossa tekemään kenttätyötä tänne. Eli jäävät noin puoleksi vuodeksi ja etsivät kämppää.

Meilläkin isomman asunnon metsästys on edessä, mutta ei ihan vielä. Aletaan etsimään siinä 7nnen kuun mailla. Itelläni hirveä vauvashoppailuvimma päällä, mutta vielä en ole mitään ostanut. siis en yhtään mitään. Ja tämä on saavutus multa. Rahaa oon jo laittanut sivuun tulevia hankintoja varten. Täällä saa lapsilisää vain jos on tarpeeksi köyhä (luultavasti ollaan) ja ainoastaan 3 ikävuoteen saakka. Lisäksi saadaan 7:nnellä kuulla vähän alle 900e könttäsumma vauvan varusteisiin (vaunut, sänky jne). Kouluunkin raukka joutuu jo 3-vuotiaana jos Ranskassa vielä silloin asutaan! Että kaikkea uutta tässä oppii taas ranskalaisesta sosiaalisysteemistä ja yhteiskunnasta.

Tulen muistamaan vuoden 2009

seuraa pientä retrospektiiviä elooni vuodelta 2009 (niin ja s-pienellä koska näppis edelleen tuusana).


In the yeaaar 2009... ( kuvitelkaa Conan O´Brienin 2000-laulu tähän kohtaan)

- Muutin pois Jyväskylästä takaisin porukoiden nurkkiin Lohjalle jossa väänsin gradua. Muuta elämää ei mulla sitten ollutkaan
- Löysin tanssimisen ilon käymällä afrikkalaisessa ndombolo-tanssissa
- Vietettiin iskän viiskymppisiä
-Huhtikuussa vietettiin mun läksiäisiä ja siskon synttäripileiden jälkeen muutin Ranskaan
- Ranskassa hengailin pari kuukautta Perpignanin alueella. Lopulta luovutettiin Roméon kanssa kämppä, annettiin pois tavarat ja ajettiin viimeisiään vetelevällä autolla  Perpignanista Lyonin kautta Pariisiin.
- Käväistiin mun voittomatkalla (kyllä, netin arvonnoissa oikeasti näköjään voi voittaa!) 2 viikkoa Etelä-Afrikassa. Cape Town hurmasi.
- Hengailtiin Pariisissa pari viikkoa sukulaisten nurkissa
- Muutettiin Martiniquelle toukokuun lopussa
- Vietin vapaaherran elämää monta kuukautta (etsien toki töitä, niitä vaan ei tuntunut löytyvän), tappelin sossun ja työvoimatoimiston kanssa, tutustuin ja totuttauduin paikalliseen eloon
- Aloin taas ajamaan autoa yli 6 vuoden tauon jälkeen (ja vielä Martiniquella). Taskuperuutus sujuu jo melkeen! Kiilaaminen, ohittaminen ja ruuhkissa jurraaminen on peruskauraa!
-Opin salsaamaan

... ja viimeisenä, muttei vähäisempänä

- Aloin odottamaan ensimmäistä lastani :D

 Tällä hetkellä oon 14 raskausviikolla, eli ensimmäinen kolmas on jo onnellisesti takana etovine oloineen. Laskettu aika on heinäkuun alussa. Blogissakin tulen varmaan kertomaan odotusajan tuntemuksista, mutta ei tästä silti pelkkää vauvablogia ole tulossa. :) (tai en mene kyllä lupaamaan mitään ;)).
Että vuodesta 2010 on tulossa melko jännittävä muutosten vuosi meidän huushollissa!

Kohta alan vääntämään kreikkalaista salaattia (joka tarjoillaan _alkoholittoman_kuoharin kera) ja isken vuohenjuustosuolaset uuniin.

Oikein Onnellista Uutta Vuotta kaikille!

jouluvaloja part 2

Tälläset ekologiset ja hillityt jouluvaloviritykset löytyi kyseisestä marketista. Kyllä stokka kalpenee, vai? suomessa jokatapauksessa muistaakseni vedetään hieman hillitympää linjaa...Voi toki olla että nostalgia on sekoittanut pääni.

Huomenna taas juhlitaan. Ite oon vapaalla, mutta siippa töissä ysiin asti illalla, että varmaan pyörähdetään vaan kaupungilla kattomassa meininkejä. Jokatapauksessa helvetillinen iltavuoro edessä tänään ja 1pv myöskin, että aattelin säästellä voimia.

Palailen astioille jälleen aattona. 

Joulumeiningit

Eilen oltiin sitten Trinitéssä joulua viettämässä.
Kivaa oli, vaan enpä arvannut että joulunvietto kestää täällä läpi yön: syömään alettiin siinä klo 22 maissa ja lahjat jaettiin keskiyöllä, jolloin joulu varsinaisesti alkaa. Välissä laulettiin perinteisiä joululauluja ja etenkin Roméon äiti intoutui tanssahtelemaan.
Ilotulitukset käytiin kanssa paukuttelemassa lahjojen jaon jälkeen ja sitten jatkettiin taas ruokailua...Kello oli siinä puoli kolmen maissa kun syötiin pääruokaa ja koska en ollut nukkunut kauhean hyvin edellisenä yönä, alkoi mulla jo silmät painua kiinni..Lähettiinkin sitten ajelemaan kotia päin kolmen aikoihin. :)


Hauskat juhlat oli ja tunnelmaa piisasi. suomi-joulua oli tottakai  ikävä mutta kiva oli tutustua täkäläisiin perinteisiinkin.

Kuvassa emäntä Claudia jakaa alkuruokia, huom. mun tekemä perunasalaatti joka teki kauppansa :)

Meidän jouluposetus kuusen edessä joka kyllä jäi vähän varjoon... 
                                                           
    
.... ja tässä meiän koristeita kotoota, kiitos kovasti suvulle koristeista ja lahjoista!