Jotenkin on aika aivan hujahtanut ohi ja viimeinen blogimerkintäkin tullut kirjoitettua Suomesta. Uutta vuotta juhlistin Helsingin yöelämässä, asiaankuuluvalla railakkuudella. Raketit jäi näkemättä. Että parhaat toivotukset nyt vaan kaikille näin jälkikäteen.
Nythän ollaan kuitenkin jo viikko oltu takaisin Martiniquella, minä, Frida ja siskoseni Salla. Ei ole tullut aika pitkäksi suhatessa pitkin saarta eri rommipanimoita, rantoja ja kaupunkeja ihmetellessä. Vielä on viikko lomaa siskolla jäljellä ja tarkoitus on ottaa siitä kaikki ilo irti :). Salla on tosin joutunut maksumieheksi, mun lomailua kun hieman jarruttaa onneton rahatilanne, työttömyyskorvauksista kun ei vieläkään ole tullut päätöstä...Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.
Nyt on suklaata jääkaappi täynnä tuhottavana ja ihania lahjoja nurkat täynnä. Takaisin arkeenkin pitäisi kai osata palata, mutta ei ihan vielä! :)
Kuvat by Salla
Jestas mikä maisema, WAU!! :)
VastaaPoistaSamaa sanon minä.
VastaaPoistaJa kuva niin toden tuntuinen, että melkein olin kahvikuppini kanssa rannalla. =)
Oi, kyllä siellä kaukana asumisessa vain on etunsa. Lähetätkö vähän aurinkoa tänne Pohjois-Ranskaankin, kun on ollut vähissä viime aikoina?
VastaaPoistaVoi elama mita elamaa! Ihania maisemia ja ilmojakin on ilmeisesti pidellyt. Terveisia kylmyydesta toppatakkien alta. Makeeta viikonloppua!
VastaaPoistaJoo kyllä ton sateisen suomijoulun jälkeen on taas tullut mietittyä, että ei tämä ole ollenkaan hullumpi paikka asua... :)
VastaaPoista