Jääkaapissa pyöri bataatteja ja lähes-vanhoja porkkanoita. Niistä syntyi sitten näinkin simppeli keitto, jonka reseptin R etsi äkkiä netistä. Ihan OK soppa, kerman voisi ehkä korvata sulatejuustolla ja ne jotka löytävät kaupasta raejuustoa voivat sitä vielä ympätä tarjoiluvaiheessa.
- noin 4-5 porkkanaa
- 2-3 bataattia
- 1 sipuli
- 20cl ruokakermaa (tai x määrä sulatejuustoa)
-1/2 rkl jauhettua korianteria
- suolaa, pippuria
-kasvisliemikuutio
- tuoretta korianteria/ruohosipulia koristeluun
Kuutioi porkkana ja bataatti pieniksi. Pilko sipuli ja kuullota kattilassa. Lisää kattilaan bataatti ja porkkana, lisää vesi ja kasvisliemikuutio ja keitä pehmeiksi. Tarkasta veden määrä ennen soseutusta, lisää tai poista tarvittaessa. Soseuttamisen jälkeen lisää kerma ja mausteet ja kuumenna uudestaan.
maanantai 21. toukokuuta 2012
lauantai 19. toukokuuta 2012
Bubbles
tiistai 15. toukokuuta 2012
10 + suomalaista esinettä
Suomikaman listaushaaste on kiertänyt ulkosuokkariblogeissa ainakin Arkitehdillä, Sirokolla, Aavikkohiekka-blogissa ja Maa Maalla.
Hauska on ollut huomata, miten ihmisiltä löytyy juuri niitä samoja tavaroita, jotka on kai yleensäkin suomalaisten suosioissa ja muutenkin design-klassikoita. Eli on Arabian muumimukit, Iittalaa, Aalto-maljakkoa, Marimekon pyyhkeitä jne.
Tässä siis sitä samaa meidän kämpästä! Kyllä suomidesign on sen verran ylivertoa, että eihän sitä ilman vain pärjää :D
Elokuussa suuntana on jälleen kotimaa, jossa toiveena olisi viettää Fridan kanssa noin kuukausi. Lippurahoja haalitaan kokoon kissojen, koirien ja mummojen kanssa ja pian toivottavasti liput saan kouraan. Sitten voi varantojen riittäessä taas raahata vähän lisää suomikamaa! Kiiikarissa on erityisesti Polkka Jamin makeat keittiöpyyhkeet ja posterit sekä Iittalan kuolattavan hieno Korento-astiasarja.
Asiasta kukkaruukkuun sitten, täällä on podettu melkoista eksistentiaalista -ja työkriisiä, jonka tuloksista lisää kunhan asiat hieman selviintyvät ensin omassa päässä...Uusia tuulia ja silleen pitäisi olla luvassa.
Tavarassa riittää. Arabiaa, Iittalaa, Fiskarsia ja Marimekkoa, check! Suurin osa lahjoina saatuja, osa myös ihan ostettu Suomessa asuttaessa ja sen jälkeen.
Kalevalakoruja, tottakai (lahjoja)! Kirjoja, pokkareita ja lehtiä löytyy myös vino pino.
Fridalle on myös kertynyt aika paljon kotimaasta lahjoja - löytyy Peppi - , ja Muumipehmot, Muumi - ja Lapanen - DVD:itä, monta kirjaa ja lastenlaululevyä. Muutama Muumipaitakin tytöllä on tuon essun lisäksi.
Hauska on ollut huomata, miten ihmisiltä löytyy juuri niitä samoja tavaroita, jotka on kai yleensäkin suomalaisten suosioissa ja muutenkin design-klassikoita. Eli on Arabian muumimukit, Iittalaa, Aalto-maljakkoa, Marimekon pyyhkeitä jne.
Tässä siis sitä samaa meidän kämpästä! Kyllä suomidesign on sen verran ylivertoa, että eihän sitä ilman vain pärjää :D
Elokuussa suuntana on jälleen kotimaa, jossa toiveena olisi viettää Fridan kanssa noin kuukausi. Lippurahoja haalitaan kokoon kissojen, koirien ja mummojen kanssa ja pian toivottavasti liput saan kouraan. Sitten voi varantojen riittäessä taas raahata vähän lisää suomikamaa! Kiiikarissa on erityisesti Polkka Jamin makeat keittiöpyyhkeet ja posterit sekä Iittalan kuolattavan hieno Korento-astiasarja.
Asiasta kukkaruukkuun sitten, täällä on podettu melkoista eksistentiaalista -ja työkriisiä, jonka tuloksista lisää kunhan asiat hieman selviintyvät ensin omassa päässä...Uusia tuulia ja silleen pitäisi olla luvassa.
Tavarassa riittää. Arabiaa, Iittalaa, Fiskarsia ja Marimekkoa, check! Suurin osa lahjoina saatuja, osa myös ihan ostettu Suomessa asuttaessa ja sen jälkeen.
Kalevalakoruja, tottakai (lahjoja)! Kirjoja, pokkareita ja lehtiä löytyy myös vino pino.
Fridalle on myös kertynyt aika paljon kotimaasta lahjoja - löytyy Peppi - , ja Muumipehmot, Muumi - ja Lapanen - DVD:itä, monta kirjaa ja lastenlaululevyä. Muutama Muumipaitakin tytöllä on tuon essun lisäksi. sunnuntai 13. toukokuuta 2012
Veneretkellä ja rastatorilla
Eräs kaveripariskunta kutsui meidät eilen ONF:n eli Office National de Fôret:n järkkäämälle ilmaiselle veneretkelle Sainte-Annen pikkusaarille.
Opas kertoi linnuista, kilppareista, mangrovesta ja saarten suojelusta yleensä, sillä suurimmalle osalle niistä ei veneellä saa lähestyä tiettyä metrimäärää enempää sillä ne ovat suojeltuja.
Ihan mukava pikku retki, myöhästyttiin tosin ekasta veneestä mutta korvattiin pettymys drinksuilla ravintolassa ja pöllöleimällä rannalla. Toiselle reissulle kerettiin, mutta koska ohjelmassa oli vielä saaren toiseen päähän kerkeäminen St.Pierren "Marché Rasta"lle, jäi veneretken saarivisiitti hieman lyhyeksi. Täytyy siis tulla tutustumaan uudestaan ajan kanssa.
Ilêt Chévalier oli näin pikavisiitin perusteella todella kaunis ja rauhallinen. Pikkuruisella
saarella ei ole mitään asutusta eikä rakennuksia ja sen ympäri voi helposti kävellä. Sinne pääsee vain viidessä minuutissa lautalla (eli sama paatti jolla mekin oltiin).
Saarelta matka jatkui sitten suoraan Saint-Pierreen tarkastamaan vuosittainen "Marché rasta" eli rastafariyhteisön järjestämä viikonlopun kestävät markkinat, joilla myydään kaikkea suitsukkeista Bob Marley t-paitoihin ja siemenkoruihin.
Tykkäsin kyllä, rento meininki ja hyvää ital-safkaa kojuista. Nähtiin vielä Nyabinghi-musa - ja reggaekonsertti.
Tuolla oli hurjan paljon ihania siemenkoruja myynnissä joista olisin voinut ostaa ainakin puolet...Mukaan lähti kuitenkin vain korvis- ja kaulakorusetti 25 eurolla ja kreolikorvikset kahdeksalla eurolla.
Opas kertoi linnuista, kilppareista, mangrovesta ja saarten suojelusta yleensä, sillä suurimmalle osalle niistä ei veneellä saa lähestyä tiettyä metrimäärää enempää sillä ne ovat suojeltuja.
| Cap Chévalier rantsulla |
Ihan mukava pikku retki, myöhästyttiin tosin ekasta veneestä mutta korvattiin pettymys drinksuilla ravintolassa ja pöllöleimällä rannalla. Toiselle reissulle kerettiin, mutta koska ohjelmassa oli vielä saaren toiseen päähän kerkeäminen St.Pierren "Marché Rasta"lle, jäi veneretken saarivisiitti hieman lyhyeksi. Täytyy siis tulla tutustumaan uudestaan ajan kanssa.
Ilêt Chévalier oli näin pikavisiitin perusteella todella kaunis ja rauhallinen. Pikkuruisella
saarella ei ole mitään asutusta eikä rakennuksia ja sen ympäri voi helposti kävellä. Sinne pääsee vain viidessä minuutissa lautalla (eli sama paatti jolla mekin oltiin).
Saarelta matka jatkui sitten suoraan Saint-Pierreen tarkastamaan vuosittainen "Marché rasta" eli rastafariyhteisön järjestämä viikonlopun kestävät markkinat, joilla myydään kaikkea suitsukkeista Bob Marley t-paitoihin ja siemenkoruihin.
Tykkäsin kyllä, rento meininki ja hyvää ital-safkaa kojuista. Nähtiin vielä Nyabinghi-musa - ja reggaekonsertti.
Tuolla oli hurjan paljon ihania siemenkoruja myynnissä joista olisin voinut ostaa ainakin puolet...Mukaan lähti kuitenkin vain korvis- ja kaulakorusetti 25 eurolla ja kreolikorvikset kahdeksalla eurolla.
| <3 <3 <3 |
maanantai 7. toukokuuta 2012
Etsyn pauloissa
Tutustuin Aavikkohiekka-blogin innoittamana kunnolla Etsy:yn, joka on siis netissä toimiva palvelu jossa yksittäiset ihmiset/pienyritykset myyvät kaikenlaisia käsitöitä ja vintagelöytöjä.
Etsyyn rekisteröidyttyä sieltä voi siis etsiä ja ostaa suoraan ilman välikäsiä ja tehdä uniikkeja löytöjä. Tavaroita voi etsiä niin rekisteröityneiden käyttäjien tekemien "Treasury"-listojen kautta kuin värikartan tai hakusanojen avulla.
Mä menin ja ostin jo kahdet korvakorut ja tässä pieni esimerkkilista ihanuuksista jotka olisin kaikki valmis ostamaan vaikka heti! Tulipas tästä melkoinen mainospuhe :D
Käykää kurkkaamassa ja varokaa koukuttumista...
Listaan Etsyssä pääsee tästä
Etsyyn rekisteröidyttyä sieltä voi siis etsiä ja ostaa suoraan ilman välikäsiä ja tehdä uniikkeja löytöjä. Tavaroita voi etsiä niin rekisteröityneiden käyttäjien tekemien "Treasury"-listojen kautta kuin värikartan tai hakusanojen avulla.
Mä menin ja ostin jo kahdet korvakorut ja tässä pieni esimerkkilista ihanuuksista jotka olisin kaikki valmis ostamaan vaikka heti! Tulipas tästä melkoinen mainospuhe :D
Käykää kurkkaamassa ja varokaa koukuttumista...
Listaan Etsyssä pääsee tästä
keskiviikko 2. toukokuuta 2012
30° couleur
Vappu meni meillä hyvin pitkälti sisätiloissa sateen ropinaa (tai no lähinnä sitä tuli kuin saavista) kuunnellessa. Eipä sitten menty piknikille mutta perunasalaattia tuli kuitenkin tehtyä. Ja käytiin eilen oikeen leffassakin, tarkastamassa Lucien Jean-Baptisten uusin, 30° couleur.
Kyseessä on martiniquelaissyntyinen filminmaakari, jonka ensimmäinen elokuva "La Première Etoile" saavutti ranskassa melkoisen suosion.
30° couleur on kuvattu Martiniquella vuoden 2011 karnevaalin aikaan. Mekin törmättiin kuvauksiin tuolloin kun ajeltiin pohjoisessa päin.
Leffa oli ihan mukiinmenevä komedia juurensa menettäneestä histoiroitsijasta, joka 30 vuoden jälkeen palaa kotisaarelleen Martinquelle tapaamaan kuolevaa äitiänsä. Pitkän poissaolonsa takia Patrick on integroitunut niin hyvin Ranskaan, että on muuttunut 'valkoiseksi'. Näin ollen karnevaalia elävä Martinique ja täkäläinen elämänmeno iskee täysillä pläsäriin ja hautajaisetkin mutkistuvat äidin ruumiin kadotessa.. Vaikka filmi onkin komedia, on siinä käsitelty myös vakavampia aiheita kuten rasismia ja identiteetin rakentumista ja kadottamista.
Memmu suosittelee!
Kyseessä on martiniquelaissyntyinen filminmaakari, jonka ensimmäinen elokuva "La Première Etoile" saavutti ranskassa melkoisen suosion.
30° couleur on kuvattu Martiniquella vuoden 2011 karnevaalin aikaan. Mekin törmättiin kuvauksiin tuolloin kun ajeltiin pohjoisessa päin.
Leffa oli ihan mukiinmenevä komedia juurensa menettäneestä histoiroitsijasta, joka 30 vuoden jälkeen palaa kotisaarelleen Martinquelle tapaamaan kuolevaa äitiänsä. Pitkän poissaolonsa takia Patrick on integroitunut niin hyvin Ranskaan, että on muuttunut 'valkoiseksi'. Näin ollen karnevaalia elävä Martinique ja täkäläinen elämänmeno iskee täysillä pläsäriin ja hautajaisetkin mutkistuvat äidin ruumiin kadotessa.. Vaikka filmi onkin komedia, on siinä käsitelty myös vakavampia aiheita kuten rasismia ja identiteetin rakentumista ja kadottamista.
Memmu suosittelee!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

