Seuraa siis pienta selontekoa karnevaalin synnysta ja traditioista saarella.
Karnevaalihan on siis tuontitavaraa mannereuroopasta, kuten varmaan tiedatte. 1700 - ja 1800-luvuilla plantaasin omistajat juhlivat karnevaalia keskenaan ja jarkkasivat naaamiaistanssiaisia. Orjien sallittiin pitaa omia bileitaan, mutta vain plantaasin piirissa. Karnevaalista muodostui tarkea henkireika orjille joka samalla mahdollisti afrikkalaisen kulttuuriperinteen esiintuomisen (rummut, naamiot, laulut yms.).
Vuoden 1848 orjuuden kieltamisen jalkeen siirtyi karnevaalin vietto kaupunkien kaduille ja etenkin St.Pierre tuli tunnetuksi suositusta karnevaalistaan. Karnevaaliperinteeseen kuuluu edelleen kiinteasti djembe-rummut ja chacha:t, pilkkalaulut politiikoista ja seksuaalissavytteiset laulut.
Karnevaali kestaa viisi paivaa, meikalaisesta laskiaislauantaista "tuhkakeskiviikkoon" (mercredi cendres).Usealla paivalla on oma tematiikkansa. Karnevaalin keskushahmo on Vaval, karnevaalin kuningas, jonka hoviin kaikki karnevaalikulkueisiin osallistujat kuuluvat. Vaval poltetaan "tuhkatiistaina" ja tama merkkaa juhlan loppua. Tana vuonna Vaval nayttaa talta:
Vaval on siis tana vuonna iso laski "sortajakapitalisti". Eika suotta, silla martiniquelaiset ovat joutuneet pettymaan viime vuoden helmikuun yleislakon jalkeen annettuihin lupauksiin hintojen laskusta. Mikaan ei oikeastaan ole muuttunut, hinnat ovat edelleen yhta korkealla kuin ennenkin. 
Karnevaali siis alkaa virallisesti laskiaissunnuntaina jolloin jarkataan myos yollisia pyjamakulkueita. Talloin paljastetaan Vavalin kasvot. Sunnuntailla ei muuten ole erityista omaa tematiikkaansa. Maanantai on pyhitetty "mariage burlesque"ille eli leikki haakulkueille, joissa osat ovat vaihtuneet, eli miehet ovat morsiamia ja naiset sulhoja. Muutenkin koko karnevaalin ajan nakyy todella paljon naiseksi pukeutuneita miehia. En muista kuka antropologi on todennut etta takalaisten miesten into muuntautua hetkeksi naisiksi kertoo naisten perinteisesti vahvasta asemasta karibialaisessa kulttuurissa, etenkin perheessa. 
Tiistaina, Mardi Gras:na, on punaisten paholaisten aika tehda esiintulonsa. Paholaiset ovat pukeutuneet punaisiin haalareihin jotka ovat taynna peileja. Perinteisissa naamareissa nakyy afrikkalaisen kulttuurin vaikutus. Nykyaan naamarit voivat tosin olla myos halloween-tyyppisia muovinaamareita, mutta kuitenkin yha sarvilla.
Keskiviikkona, karnevaalin viimeisena paivana, kaikki ovat pukeutuneet mustaan ja valkoiseen - onhan kyseessa Vavalin hautajaiset.
Muitakin perinteisia hahmoja loytyy, kuten Neg sirop ja Coupeurs de canne ja paljonpaljon muita juhlaperinteita. Kaykaa katsomassa kuvia France-Antilles sanomalehden sivuilta :) (josta suurinosa naistakin kuvista on lainattu)
