Loppurutistus ja uusi tukka

Eilisen jälkeen helpottaa tappokiire. Meillähän on siis ollut töissä työn alla tässä noin viimoset kaksi - kolme kuukautta n. 100 hengen melonta Martiniquelta Dominican kautta Guadeloupelle. Ei ole mennyt taas kaikki ihan niinkuin Strömsössä. Järjestämisen pikku aikataulu-ongelmista kertoo ehkä mm. se, että mulle soitettiin sisarsaarelta tässä pari päivää sitten ja pyydettiin lähettämään nythetiäkkiä yhdistyksen logo, kun 1000 T-paitaa pitäisi saada painetuksi tässä niinkun samana päivänä...Eikä ole ainoa tämäntyyppinen ongelma, jonka kanssa ollaan painittu. Nyt vaan pidetään peukkua, että kaikki menee niin hyvin kuin mahdollista. 

Mutta huhhei, ylihuomenna lähtevät sitten melomaan, kaksi isoa kanawaa, kuutisenkymmentä melojaa ja 40 järkkääjää, pelastushenkilöä yms. tyyppiä. Munkin piti alunperin olla melomassa,  mutta en nyt erinäisistä syistä olekaan mukana seikkailussa. Hommaa seuraa Thalassa - ohjelmasta journalisti ja kameramies, joten Ranskan teeveestä pääsee jossain vaiheessa myös ihmettelemään projektia.

 Symbolisesti melomalla kahden entisen Ranskan kolonian välinen matka kunnioitetaan marrons:ien (nég marron, les marrons), eli karanneiden orjien, jotka muodostivat vastarintaliikkeen ja omia salaisia kyläyhteisöjään vuorille ja sademetsään; muistoa. Monet Martiniquen ja Guadeloupen marrons:it riskeerasivat henkensä karkaamalla veneillä Englannin vallan alaisille naapurisaarille Dominicalle ja Saint-Lucialle, joissa orjuus oli lakkautettu aiemmin kun Ranskassa (vuonna 1838).
Ranska lakkautti orjuuden vasta vuonna 1848, ja tätä päivää juhlitaan Martiniquella kahden päivän päästä, eli keskiviikkona 22 toukokuuta, joka on täällä siten myös pyhäpäivä. Melomaan lähdetään siis Martiniquelta tuolloin, ja saavutaan Guadeloupelle 27.5., joka on sikäläinen orjuuden lakkauttamisen pyhäpäivä. Kuten varmaan arvata saattaa, on tuo päivä täällä todella tärkeä ja latautunut monenlaisilla merkityksillä.

Oltiin Fridan kanssa lauantaina sitten viimeisissä harkoissa mukana. Mäkin meloin taas pitkästä aikaan, ja tehtiin "mies yli laidan" - harjoitus noin nelisen kertaa (!) ennenkuin kaikki meni nappiin. Thalassa oli kuvaamassa ja senkin takia jouduttiin ottmaan monta eri "kohtausta" uudestaan...

Eilen taas R:n veljenpojalla oli profession de foi - juhlat, eli ilmeisesti jonkinlainen kasteen uusiminen, jonka katolilaset lapset suorittavat ennen konfirmaatiota. Syötiin, juhlittiin ja Frida leikki innolla serkkujensa kanssa. Mamiekin oli päässyt juhlaan mukaan. :)

Nadia halusi ehdottomasti letittää mun ja friidun tukat, pikkuinen tosi oli riehunut niin kovasti serkkujensa kanssa, että nukahti kesken tukan laiton...

Sain satikutia Nadialta hiusten laiminlyömisestä, kuulemma pitäisi muistaa kosteuttaa päänahkaa (niin omani kuin Fridan) manteliöljyllä tai Dax:illa (eräänlainen vaseliini-öljysekoitus).

Vähän on väsyneet silmät juu-uh...

Kivat letit tuli ja on jotenkin kyllä viileempi olo...Nadia väkersi ne vielä todella nopeesti, meni varmaan joku kolme tuntia koko pään letittämiseen. Mulla on vielä vähän treenaamista...

Melontaharkat vol 2

Oltiin koko konkkarokan voimin melontaharkoissa tänään koko aamupäivän.
Roméokin pääsi ekaa kertaa kokeilemaan, ja taisi miestä hieman jännittää kanootin keinuessa vaikkei myönnäkkään! Kohdallemme kun sattui vesisade joka nostatti tuulen, joten aallokkoakin oli ihan kunnolla.
Frida odotteli kiltisti rannalla pomoni hoidossa sen aikaa kun oltiin melomassa. Hanskatkin muistin tällä kertaa! Harkoissa tulee nyt kulumaan kaikki lauantai-aamupäivät toukokuuhun saakka, jolloin on itse koitos eli Martiniquelta Guadeloupelle melominen. Pysähdytään matkan varrella Dominicalla ja Guadeloupen Les Saintes- saarilla.  Hiukan jännittää että pystynkö melomaan putkeen yli neljää (jopa kuutta) tuntia mutta kuulemma se on vaan korvien välistä kiinni...Että semmonen merimaratooni tulossa.

Frida soittaa isoa simpukkaa. Niistä oikeasti kuuluu ääni, sama tekniikka kuin trumpettia soitettaessa...

Harkkojen jälkeen ruoka maistui

Melontaa ja karnevaaliin lämmittelyä

Tervehdys vaan, en tajua mihin kaikki mun aika oikeen menee (tai no oikeastaan tiedän, töitten, perhe-elämän ja ruuhkien yhteensovittamiseen) mutta en ole kerennyt taaskaan päivittämään ikuisuuksiin!

Tässä nyt kuitenkin pikapäivitys (olisi monta asiaa joista haluaisin kertoa, mutta kun ei kerkee niin ei kerkee) meidän viime viikonlopulta. Lauantaina mulla oli vuoden ekat melontaharkat, aletaan taas yhdistyksen kanssa valmistelemaan uutta "expédition"ia eli tälläkertaa tullaan toukokuussa.melomaan Martiniquelta Dominican kautta Guadeloupelle  Oli tosi kivaa päästä melomaan piitkästä aika, mutta ens kerralla varustaudun kyllä hanskoin, sellaset rakot on vasemmassa kädessä! Melat joita me käytetään kun on lakkaamattomia, joten pientä hiertymää aina pukkaa jos ei ole hanskoja. Odotan tuota reissua todella kovin, Roméon ja Fridankin pitäisi päästä mukaan katamaraanille kannustusjoukoiksi (ja R samalla lâäkintäjoukkoihin). Kova järkkääminen tosin tämän tapahtuman kanssa tulee olemaan seuraavien kuukausien aikana, yhteensä kolmen kanawan (kuvassa oleva iso kanootti) kanssa ollaan lähdössä reissuun eli jo melojia tulee olemaan noin 70! Siihen vielä lisäksi lääkintähenkilöt, järjestäjät ja eri "VIP" - tyypit...

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=445293468817399&set=a.443984358948310.119236.118089288204487&type=3&theater

Sunnuntaina oltiin koko poppoo Morne Rouge:ssa osallistumassa "Migan Chô Paradise" karnevaaliparaatiin.
Karnevaali on jo ensi viikolla, virallisesti siis maanantaista  (Lundi Gras) keskiviikkoon (Mercredi de cendres) mutta iloittelu on jo alkanut ja kaikenlaista karnevaaliparaatia, iltamaa -ja bilettä pukkaa. Jos Martiniquen karnevaalimeiniki kiinnostaa niin kannattaa vilaista facebookissa sivua Carnaval de Martinique  (paljon kuvia ja tietoa eri tapahtumista).

Fridan tarhassakin vietetään koko tämä viikko karnevaalia, ja joka päivälle on oma teemansa ja teeman mukainen pukeutuminen. Kuten oikeassa karnevaalissa, maanantaina lapset pukeutuivat yöpukuihin tai tytöt pojiksi ja toisin päin,  tänään tiistaina pukukoodi on musta/punainen ja huomenna mustavalkoinen. Koko viikon lapsille on myös erilaisia työpajoja (maalausta, karnevaalin hahmojen opettelua ja askartelua, tanssia jne.). Torstaina lapset saa valita asun ja aion pukea tytöstä perhosen (kiitos mummalle siivistä ja bodystä!) ja perjantaina Frida naamioituu muurahaiseksi. Huomenna kaikki isot lapset (2-3 vuotiaat) lähtevät toiseen lähellä olevaan päiväkotiin jossa iltapäivällä heille on järjestetty lasten karnevaali.

Tässä vielä lopuksi kuvia tuolta Morne Rougen paraatista, ja kuten näkyy on perhosasu jo otettu käyttöön...:)

Lovely day

Aurinko paistoi ja friidu ja itseni oli kutsuttu viettämään päivää Sainte-Anneen, ohjelmassa oli melontareissu pienelle saarelle jossa syötiin mahtava grillilounas rannalla. Mä en tälläkertaa melonut, vaan päästiin Fridan kanssa muskeliveneen kyytiin muiden lasten kanssa.

Aina vaan jaksaa ihmetellä näitä etelämartiniquen valkohiekkaisia paratiisirantoja, eipä tästä kyllä maisemat paljon parane!

Huomenna tavataan yhtä vanhaavanhaa kamua JB:tä, joka on työmatkalla täällä, kivaa vaihtaa kuulumiset piiitkästä aikaa. Tiistaina lähdenkin sitten Youth In Action- koulutukseen Saksaan, tarkemmin Bonniin ja reissussa olen kuusi päivää. Hip ja hei!

Tässä meinattiin törmätä pohjaan eli otettiin takapakkia

Välipalapaussi "fonds blanc"illa eli keskellä merta olevalla matalikolla

Kilpailupäivä

Tätä tapahtumaa varten oltiin treenattu ja odotettiin innolla, nimittäin Martiniquen ensimmäistä kanawa-kisaa.  Samaan aikaan biitsillä oli myös Jetski - kilpailu, joka toi hauskaa kontrastia. Meitä oli kolme joukkuetta, joista  yksi armeijan poikia ja tyttöjä, toinen vanhoja Kariskon konkareita ja sitten meidän tiimi, joka koostui kahdesta sosiaalityöpajan työntekijöistä ja kariskon työpajan entisistä nuorista.

Kuva Kariskon Facebook-sivuilta

Kuva Kariskon Facebook-sivuilta



Kisaan kuului kaksi noin 1200 metrin kierrosta, joista ensimmäisen armeijan korstot voittivat. Itse en päässyt melomaan ekalla kierroksella, mutta toisella kyllä. Ja hyvä niin, sillä se kierros me voitettiin, ja sijoituttiin kakkosiksi sekunnin (!) erotuksella, aikaan 11 minsaa ja rapiat. Kyllä hieman syletti, mutta eipä tarvinnut ainakaan hävetä häviötä. Tätä lisää!

Melontaa

Tänään oli sitten melontaharkat. Mulla oli lihakset jo valmiiksi jumissa keskiviikkoisesta jumppasessiosta (jep, en ollut käynyt kuntosalilla kahteen (!) kuukauteen) joka tuli tehtyä hieman liian innokkaasti! Mutta yllättävän kivuttomasti harkoista selvisin kun oli lähinnä nuo jalat jumissa. Nyt tuli sitten treenattua kädet.

Sää oli hieno ja meidän treeniporukka koostui lähinnä erään kumppaniyhdistyksen sosiaalityöpajan työntekijöistä, jotka olivat ekaa kertaa kanawan (kanootin intiaanikielinen nimitys) kyydissä. Hyvin meni ja rytmissäkin pysyttiin suunnilleen!

Sukulaiset H&H oli tietenkin myös raahattu ihmettelemään menoa joten kuvista vastaa nimimerkki herra H.

Alkulämmittelyä

Kanootti pitää puskea mereen ja takaisin

Sitten menoksi!



Harkkojen jälkeen koukattiin kotimatkalla vielä Diamantin kautta. Kyseessä on siis volkaanista

alkuperää oleva pieni saari (ja kylä, joka on nimetty murikan mukaan), jota 1800-luvulla englantilaiset käyttivät laivojen väijymiseen ja ratsaamiseen.

Le rocher du Diamant