Juhlat rannalla

Viikonloppuna yskittiin yöt mutta pidettiin kivaa päivät, ohjelmassa oli mm. browniesien leivontaa (siis niin hyvää ja helppoa, miksen ole ennen tehnyt??) ja sunnuntaina suomalaispoika D:n syntymäpäiväkemut rannalla. Lapset kirmasivat täpinöissään meren -ja herkkupöydän väliä ja aikuiset ottivat rennosti. Yksi perhe tosin joutui pieniin vaikeuksiin bensan loppuessa motarilla kesken matkaa. Sankarin iskä sai sitten mennä hakemaan tyypit puolimatkasta. Bensa-asemat ovat siis edelleen lakossa nyt viidettä päivää. Mutta ehkä, ehkä aukeavat piakkoin *huokaus*.

 Jokatapauksessa rannalla oli aika täydelliset puitteet juhlille! Illalla kyllä uni maittoi varmaan joka tirpalle...

Lakko nro 152

Päivän uutinen: bensa-asemat menevät lakkoon määrittelemättömäksi ajaksi huomisillasta alkaen Martiniquella, Guadeloupella ja Ranskan Guianassa. Tämä on jo toinen kerta lyhyen ajan sisällä, viimeisin samanlainen tempaus oli joulun aikoihin ja kesti nelisen päivää.

Syynä on uusi laki (Décret Lurrel) , joka tähtää bensiiniyhtiöiden myynnistä saaman voittoprosentin rajoittamiseen DOM:eissa. Ideana olisi rajoittaa marginaali 9% sen nyt ollessa paljonkin korkeampi ja näin samalla laskea kuluttajien maksamaa hinta per litra. Laki tosin tuli jo voimaan 1 tammikuuta, mutta sen täyttöönpanoa piti helpottaa erilaisten tukitoimien kautta. Bensayhtiöt protestoivat nyt siis siksi, ettei mitään konkrettisia toimia ole vielä ilmoitettu ja bensisten omistajat lakkoilevat  syystä  että pelkäävät yhtiöiden korvaavan asemat automaattisilla pumpuilla. Ja että asemilta poistuvat bensapojat (kyllä, täällä on edelleen bensapoikia jotka tankkaavat autosi ja rahastavat!).

Tästä kaikesta seurauksena eilen oli järkyttävät ruuhkat ainakin Fort-de-Francessa. Yritin päästä opettamaan yhtä tuntia ja jonotin valehtelematta tunnin 200 m matkalla, ennenkuin totesin yrityksen täysin mahdottomaksi. Allaolevasta videosta saa ideaa, millainen tilanne oli bensa-asemilla... Meillä on onneksi viime lakosta v*ttuuntuneena jerrycanit täynnä bensaa, joten ei jouduta polttamaan käämejä tonne jonoon... Oh yeahh!

Että saas nyt nähdä kauan tämä lakko kestää...

Sillisalaattipäivitys

Täällä metsästetään edelleen sitä kadonnutta bloggausmotivaatioita... Tuntuu, ettei ole mitään järkevää tai kiinostavaa kerrottavaa. Mutta silti bloggaaminen on kuitenkin itselleen tärkeää, joten lopettaakaan en oikein vielä halua...Päivityksiä siis luvassa näin "silloin kun huvittaa edes vähän".

Ehkäpä se tästä vielä....

Viimeviikkoina tapahtunutta :


- Kävin työhaastattelussa arkeologisessa museossa, joka on pyhitetty antillien ja Martiniquen intiaanikulttuurille sekä erityisesti keramiikkalöydöksille. Olin siellä myös jeesammassa opasta "Journées du Patrimoine":n aikana. Nyt vaan kun Conséil Général:in human resources osastolta hellyttäisiin avamaan rahahanat...

- Odottelen kutsua myös erääseen toiseen työhaastatteluun... katsotaan

- Kaverillani Marie:lla on dengue-kuume... Dengue-epidemia jyllää saarella jo seitsemättä viikkoa ja hiukkasen jänskättää saako meistä kukaan sitä (koputan puuta). Nukutaan tietenkin hyttysverkkojen alla, mutta pistoksilta etenkin iltaisin ei oikein voi välttyä. Mulla on ollut onnea, sillä en ole sitä vielä koskaan sairastanut tähän mennessä.

- Meillä oli kyläilemässä kaksi yötä kolme hauskaa belgialaista opiskelijapoikaa Couchsurfingin kautta. Näytin heille paikkoja, syötiin raflassa ja polskittiin rannalla

Löydettiin pojille viimeinkin tuoreita kookopähkinöitä heidän vikana päivänään Martiniquella 

Frida oli innoissaan uusista leikkikavereista

- Fridan koulu on alkanut sujumaan hyvin

- Martiniquella ovat lakkoileet niin Fort-de-Francen bussikuskit (tai oikeastaan jotkut alihankinta-firman kuskit, jo yli kuukauden!) kuin postinlajittelejatkin (kymmenen päivää). Bussinkäyttäjien hermot alkavat olla jo melkoisen riekaleina, eikä ihme. Useat linjat ovat täysin "poikki" eikä niillä ole edes minimipalvelua.  Facebookissa on kiertänyt muutama todella tulikivenkatkuinen mielipidekirjoitus tai "coup de gueule".  Että kukas sitten seuraavaksi taas... Esimerkiksi  bensa-asemat on olleet ihmeen kauan lakkoilematta. ;)

Bensaa!

Paratiisissa kuohuu....Martiniquen bensa-asemat (tai niiden henkilöstö siis) on lakossa yhdeksättä päivää. Täällähän on siis vanhan maailman malliin asemilla tankkaajat, eli asiakkaan ei tarvitse autosta poistua ollenkaan vaan tankkaajat (en edes tiedä mikä on ammatin oikea nimike) avaavat tankin, kysyvät paljonko laitetaan, tankkaavat ja ottavat maksun. Luksusta, kyllä...Nyt tankkaajat eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä, vaan vaativat lisää liksaa ja kokemuslisiä.
 Eli lähes kaikki saaren bensa-asemat ovat kiinni, ja se kourallinen joka on auki, on auki täysin milloin sattuu ja tiedottamatta. Niin ja ne jonot sitten, en ole jaksanut lähteä koettelemaan hermojani noin puolentoista tunnin jonoihin toistaiseksi, mutta pian ehkä täytyy sillä neuvottelut on täysin jäissä ja asemien aukeamisesta ei ole tietoa.  Bensaa myös annostellaan, eli kaikki se tuska 20 euron tankkauksen tähden...Aarg.

Lisäksi tänään on kieränyt tekstarivaroitus yleislakosta, jonka tulisi alkaa maanantaina ja jonka mukaan saaren satama menisi lakkoon tiistaina. Lopputuloksena jengin paniikkiryntäys marketteihin ruokaa hamstraamaan. Uutisissa kuitenkin syndikalistit kumosivat juorun ja sanoivat ettei mitään tällaista ole suunnitteilla...

Maanantaina Fridan tarhan henkilökunta on ainakin lakossa, että katsotaan kuinka mun työtapaamisten käy...Ei mee hermot ei mee hermot.... :D

Kuva netistä

Jounen Kréyol

Hyvää kansainvälistä kreolin kielen päivää vaan kaikille! Tänään sitä vietetään, jo vuodesta 1981. Päivä ei tosin Martiniquella ole ottanut juurikaan tulta alleen, toisin kuin vaikkapa Haitissa ja Guadeloupella. Haitissa kreoli on maan virallinen kieli.  Täällä järjestetään hyvin vähän tapahtumia verrattuna edellisiin saariin. Kuulemma Kanadan Montrealissa vietetään jopa kreolin kielen kuukautta.  Tässä näyte kielestä - ranskaa osaavat tunnistavat tuttuja sanoja, afrikkalaisperäisten sekä englannista ja espanjasta lainattujen lisäksi. Niin ja on kreolissa myös Carib-intiaanien kielestä sanoja.

"An tan an, pabò lanné 1970, lè moun té ka palé kréyol, ki si swa lékol oben téyat, yo té ka kriyé yo Kominis. Pas plis ki sa! An tan tala lé ou té kominis ou pa té an bon moun. Sé té an lensilt. Lanné 1791, nou jwé an pyès téyat, i té ékri an kréyol."

 esim. Moun = ihmiset (sanasta monde?) Ti moun =  lapsi, Ti sanasta petit. Pas plis ki sa = pas plus que ca..jne.

Itse olen viettänyt merkkipäivää jenkkituristi mammojen ja pappojen kanssa. Tänään oli ensimmäinen Walking Tour Fort-De-Francen keskustassa. Itse en vielä päässyt ääneen vaan lähinnä tarkkailin opasta ja jutskasin ihmisten kanssa. Seuraavalla kerralla olen sitten ihan yksin! On kyllä hommaa koittaa paimentaa pariakymmentä henkeä kaupungin kapeilla jalkakäytävillä, varoa autoja, kuoppia yms. Ei ole myöskään ihan helppoa puhua tarpeeksi kovaa kaiken taustamelun keskellä ja muistaa tärkeät vuosiluvut ja kaikki tiedot rakennuksista. Mutta tykkään kyllä, mielenkiintoista hommaa. Sain tippiäkin 4 dollaria :).  Olin maanantaina ihan oikeiden turistien kanssa myöskin bussikierroksella, tarkkailijana sielläkin. Että soittoa odotellessa seuraavasta, omasta kierroksesta. Muutenkin oon ollut tiivisti töissä viime viikon kahvilassa. Rupeaa pikkuhiljaa sujumaan drinksujen ja pirtelöiden teko, ja muistan jo suurimman osan annosten nimistäkin.

Täällä on taas bussilakko päällä, sillä joku matkustaja oli päättänyt tirvaista kuonoon kuskia. Että eikun lakkoon. Kuskit pelaavat dominoa "vallatuilla" pysäkeillä ja pääteasemalla komeilee hieno "en greve" pahvikyltti puulavakasan päällä. Ensiviikolla on täälläkin pyhänmiesten päivä, Toussaint, joka on tärkeä vuotuinen juhla. Hautausmaita puunataan jo kuntoon, ja viikonloppuna perheet kokoontuvat haudoille muistelemaan kuolleita ja sytyttämään kynttilöitä. Ihan Meksikon malliin ei hautuumailla juhlita, mutta samantyyppisiä viboja on havaittavissa. Kuulumisiin!

Rahaaaa...

Ei oo oikeestaan tapahtunut mitään sen mullistavampaa, paitsi että sain sumplittua Karisko-järjestön kanssa, että aloitan mahd. harjoittelun siellä vasta joulu-tammikuussa. Teen sinne kuitenkin jo jotain, esim huomiseksi pitäisi olla valmiina ja printattuna yksi esite projekteista ja tuotteista. Näin siksi, että siellä kahvilassa (nimeltään muuten Boule de Neige) jossa aloitin olisi mulle töitä 4 vuoroa viikossa ja 8 h kerralla. Että aika houkuttava tarjous näin lähes puolen vuoden työttömyyden jälkeen! Aloitan nyt siellä ja katsotaan miten menee, toivon että onnistun pitämään tän paikan. Omistaja on tosi rento heppu joka on kotoisin Etelä-Ranskasta (joten melkonen aksentti hällä) ja kahvila tosi tasokas. Pikkasen mua ahistaa kun en aina saa selvää mitä mies puhuu ja sama ongelma edelleen kreoliaksentin kanssa - jatkuvasti saa pyytää toistamaan. Mutta kaipa se siitä, ja ehkä tää haittaa enemmän mua kuin muita, toivon ainakin! :) Nyt vaan opettelemaan drinkkien valmistusta (silmämitalla!) ja painamaan mieleen annosten nimiä. Huomenna toinen työpäivä. Teen nyt iltavuoroa, 16-12...


Täällä on taas lakkoiltu, eilen tosin loppui ahtaajien kolmen päivän lakko satamassa. Mutta sitten heti perään alkoikin parin sairaalan lakot, joista toisessa, Colsonin psykiatrisessa sairaalassa Roméo on töissä. Colson on saaren ainoa (!) psykiatrinen sairaala, jonka tilat eivät ensinnäkään ole riittävät ja ovat myös huonossa kunnossa. Tällä hetkellä sairaalassa on 350 potilasta, vaikka laitoksen kapasiteetti on 275. Lisäksi sairaanhoitajia on llian vähän potilasta kohden,  noin yksi sairaanhoitaja 12 potilasta kohden...Että tämmösissä oloissa työskentellee siippa, ei oo aivan helppoa.

Tässä vielä linkki videopätkään lakosta: 

Martinique : Jour de grève à l'hôpital Colson

Lakkoa ja houstailua

Meilla oli taas pari yota yks ranskalainen couchsurffaaja kylailemassa. Tama Yann olikin vahan erikoislaatuisempi heppu, meinaan niin hippi kuin hippi voi olla. :D Saatiin kuulla vesimiehen ajan tulemisesta ja Rainbow Gatheringeista yms. Oli ollut Norjassa saamelaisten oikeuksia puolustamassa tommosella leirilla (ite saamelaiset ei kuulemma olleet kauheen innostuneita tuestaan, jotenkin kuullostaa tutulta..). Oli kuitenkin hyvin mielenkiintoinen tuttavuus ja saatiin kuulla bretonin kieliisia lauluja yms.

Taalla on taas vaihteeksi lakko paalla, talla kertaa bensa-asemat eika kukaan tieda millon aukeavat. Barrikadeja ovat pykanneet roskapontoista ja lavoista asemien eteen. Onneksi kuultiin ajoissa huhuja etta menevat kiinni ja ehdittiin saada tankki tayteen.

Suununtaina oltiin Romskun siskon perheen ja veljen kanssa "Fonds Blancs"illa. Fonds Blancs viittaa Françoisin kylan edustalla sijaitseviin pieniin paratiisimaisiin saariin joilla vesi on turkoosia ja hiekka valkoista. Mentiin sinne isolla turistiveneella. Ensin pysahdyttiin "Josephinen ammeella" eli keskella ulappaa sijaistevalla alueella jossa vesi turkoosia ja ulottuu ainoastaan vyotaroon asti. Siella sitten pulikoitiin ja juotiin rommipaukut. Taalta jatkettiin pienelle saarelle jossa vietettiin loppupaiva syoden ja juoden buffetista. Oli aika loistavaa. Niin ja tanssittiin tietty ja kaiken kukkuraksi osallistuin Miss. Pareo (!) kierrokseen neljan muun tyton kanssa. Luulin etta vaan kiepahdetaan pareot (eli sellaset rantahuivit) paalla lavalla, mutta ei, vaan meidan piti myos antaa pieni tanssiesitys. Lajina tietty afro. Onneks oon tanssinut vahan afroa, mutta nolotti kylla silti aika paljon ja repeilin siina kun koitin jotain sheikkailla. Oli muilla tytoilla vahan paremmin hallussa liikkeet. :D Pistan kuvaraporttia tulemaan myohemmin Picasaan. Siella on muuten lisaa kuvia esim. E-Afrikasta.

Toita en oo vielakaan loytanyt, mutta oon lahetellyt hakemuksia englannin opettajaksi lapsille jotka tarvii ekstra-apua. Eli siis vahan niinkun yksityisopettajan hommaa koulun lisaksi, kulkee taalla nimella "soutien scolaire". Taalla on firmoja jotka palkkaa ja valittaa yksityisopettajia ja niihin oon lahetelly hakemuksia. Aion kanssa laittaa pariin lehteen ilmoituksen.. Etta jos tasta vaikka jotain kehittyisi. Toinen pieni mahis on etta paasen turistioppaaksi risteilyaluksien matkustajille jotka pakataan paivaksi busseihin kiertamaan saarta. Syyskuun alussa pitaisi olla koulutus ja valinna. Ihanaa, jenkkeja!