Pyrähdys Guadeloupella

Pääsiäinen oli ja meni jo! Me käväistiin viettämässä se Martiniquen sisarsaarella Guadeloupella, joka sijaitsee täältä pari sataa kilometriä pohjoiseen. Ohjelmassa oli lähinnä erään IT-firmaa pyörittävän kaveriperheen teinityttären kastaminen, R kun toimi tytön kummina. Roméohan asusteli saarella pari vuotta aikoinaan opiskellessaan yliopistossa ja mäkin vietin siellä yhden kesän 2000-luvun alkupuolella... Olisikohan ollut 2004 tai sinnepäin, joka tapauksessa kymmenisen vuotta sitten!

Matkaan lähdettiin tiukan työrutistuksen jälkeen pitkänperjantain iltana lentäen. Tosin onnistuttiin missaamaan alkuperäinen lento, R kun oli tulkinnut hieman väärin check-in ajan... Noh, matkaan päästiin kuitenkin tuntia myöhemmällä lennolla pulittamalla lisämaksu. Frida oli tietty huippuinnoissaan lentsikasta ja pomppi ympäri kenttää ja intoili koneessa.

Lauantaina ohjelmassa oli kaste-viitan ostaminen Pointe-à-Pitrestä ja me päästiin samalla nopeasti katsastamaan kaupunkia. Menoa ja vilskettä riitti ja varsinkin torilla oli tunnelmaa. Ostettiin tuoretta marlin-kalaa (mikä lie suomeksi?) illalliseksi.

Illalla oli vuorossa kaste-tilaisuus, joka tapahtui siis pääsiäismessun yhteydessä. Viime hetkellä päätettiin jättää lapset kotiin (Frida ja perheen 3-vuotias tyttö) ja tämä osoittautui  loistoideaksi. Messu kestï nimittäin 4,5 tuntia! Meistä kukaan kun ei ole erityisen uskonnollinen eikä siis kirkossa juurikaan käydä, niin tuli tämä hieman yllätyksenä... Keskivaiheilla (siinä ilta ysin maissa)  tuli hiukkasen jano ja nälkä, joten mun ja perheen äidin oli pakko poistua  ostamaan vettä ja jotain naposteltavaa. Mutustelin sitten salaa lopulta kookoskakkua kesken messun. Ja tuli todettua että katolilaisten messussa pääsee kyllä jumppaamaan;  ylös-alas sai nousta jatkuvasti. Luomiskertomus ja pääsiäisen tapahtumat ovat nyt myös tuoreessa muistissa.

 Itse kirkkoon saapuminen oli kyllä vaikuttava, kaikki kokoontuivat ensin kirkkoa vastapäätä olevalle aukiolle, jossa metrinpituinen pääsiäiskynttilä sytytettiin ja josta tuli jaettiin seurakuntalaisten kantamiin pieniin kynttilöihin. Pappien, kuoripoikien ja kastettavien johtamaa kynttiläkulkuetta seurattiin sitten kirkolle.

Kirkkoon sisäänpääsy olikin sitten taas hiukan haastavampaa, porukka tungeksi ovella kuin Ruisrockissa konsanaan ja hyvä ettei kukaan leimahtanut tuleen. Koska paikkoja sisällä ei riittänyt kaikille, osa seurakunnasta sai tyytyä istumaan ulkona katosten alla. Suomessa ei kirkkoon tuskin ole ollut vastaavanlaista tungosta ihan viime vuosikymmeninä....

Kirkkokoetuksen jälkeen sunnuntaiaamu otettiin iisisti ja lähdettiin aamupäivästä tutustumaan Morne à L'eau:ssa pääsiäisenä vietettävään rapujuhlaan. Taskuravuthan ovat antilleiden perinteistä pääsiäisherkkua ja kyseisillä festareilla rapua oli tarjolla niin piirakassa, padassa kuin salaattina. Me nähtiin mm. intialainen raputanssi, maisteltiin rapupataa ja käväistiin viereisellä hautuumaalla.

Festareilta jatkettiin vielä uimaan Moule:ssa sijaitsevaan L'autre Bord:en rannalle. Guadeloupen rantoja ei kyllä turhaan kehuta!

Maanantaina retkeiltiin vuorostaan saaren itäisimmässä kärjessä sijaitsevaan St.François:in kaupunkiin joka on kuuluisa valkohiekkaisista rannoistaan ja Pointe de Chateaux:in niemenkärjestä.  Melkoisen kauniit maisemat tuolla olikin ja hieno näkymä Désirade-saarelle.

Loistava reissu kaiken kaikkeaan ja tervetullut katkos arkipuurtamiseen. Eilen illalla palattiin kotia ja huusholli on kyllä tällähetkellä kuin pommin jäljiltä ja jääkaappi ammottaa tyhjää. Mutta mitäs pienistä, arki on arkea ja akut on taas ladattu hetkeksi...

Ristiin rastiin

Aika lentää siivillä näin kesäisessä Suomessa, totta tosiaan!

Tässä ollaan puuhasteltu kaikenlaista...
Ollaan vaikkapa keretty pyörähtämään Jyväskylässä, jossa kyläiltiin vanhojen opiskelijakamujen luona.  Verestettiin muistoja Kortepohjan legendaarisessa opiskelijakylässä josta oltiin vuokrattu tilat meidän Wanhojen Partojen kekkereille. Oli hauskaa nähdä piiitkästä aikaa kaikkia tyyppejä ja vaihtaa kuulumisia. Käväistiinpä Fridan kanssa valloittamassa katuakin "Occupy" - tyyppien mukana.
Matkat sujuivat näppärästi junassa josta kiitos VR:n leikkivaunuille, todella mahtava ja vanhempien hermoja säästävä keksintö. Näitä Ranskaankin!

 

Syötiin kaveriporukalla Sohwissa josta sai erittäin maukkaita seitan-pihvejä, voin suositella lämpimästi! Ei varsinaisesti mikään lastenravintola, mutta kyllä jotenkin saatiin pidettyä pari kaksivuotiasta kurissa...Vaikka ei se ihan helppoa ollutkaan :D

Viime viikolla oltiin viettämässä lintsipäivää vanhempien, siskon, tädin, serkun ja tämän tyttöystävän voimin. Lupauduin menemään johonkin uuteen "Ukko"- nimiseen vemputtimeen joka kyllä olikin aikas hurja, saatoin huutaa muutamia kirosanoja että anteeksi vaan kaikille lapsille. Hiukan oli jänskä mutta siitäkin selvittiin ja olin kyllä ylpeä että uskaltauduin. Muuten sitten testasinkin vain Vuoristoradan, Salaman ja ison määrän minihupilaitteita Fridan kanssa. Iltasella kierrettiin sitten tädin ja serkun kanssa monta Kallion kirppistä ja unelmoin siellä asumisesta.

Viime viikonloppu meni sitten jälleen Helsingin Flow-festareilla siskon kanssa heiluessa, mutta niistä koitan vääntää ihan oman postauksen seuraavaksi.

Vielä kaksi viikkoa jäljellä, ihanaa mutta haikeaa...Frida on oppinut ihan tosi paljon suomea jo nyt tässä ajassa, eli vastaa mulle nykyään suomeksi eikä enää ranskaksi. Uusia sanoja on myös karttunut tiuhaan, esimerkiksi mustikka, mansikka, kiitos, hyvää yötä, vettä....
Lauseitakin  treenataan, tähän mennessä pisin on "anna tutti frida" :)

Tähän asti tapahtunut...

Voi kyllä on nautittu molemmat täysin rinnoin suomilomasta! Aurinkokin on paistellut, joka kuulemani mukaan on lähes ihmeeksi luokiteltava tapahtuma tämän kesän osalta.

Viimeviikon puolella kerettiin käymään mm. meidän perheen ainakin - kerran - kesässä  -kohteessa eli Tammisaaressa.  Siellä syötiin napa täyteen, kahviteltiin ja tarkastettiin Helene Schjerfbeckin näyttely. En tiennytkään, että hän oli maalannut ja asunut aikoinaan Tammisaaressa.  Hieno näyttely jossa myös muiden aikalais naismaalareiden tauluja. Päänäyttelyhän on menossa Ateneumissa ja olisi kiva keretä näkemään sekin.

Loppuviikosta vetäydyttiinkin sitten luonnonhelmaan mumman ja vaarin mökille kolmeksi päiväksi. Tämä mökki on perinteistä lajia, eli ei sähköä eikä vettä ja sijaitseepa vielä saaressa. Juuri tuolloin osui kohdalle helteet joten todella hyvät mökkeilykelit olikin. Frida viihtyi loistavasti vaikka kaikenmaailman "fourmit" (= on muurahainen ranskaksi mutta tarkoittaa myös amppareita, hyttysiä ja kaikkia ötököitä näin yleisesti) olivat kimpussa ja pelottivat kovasti. Mutta koska järvi oli aivan vieressä niin vesileikeissä ja veneen kyydissä aika kului rattoisasti. Oltiin myös sienessä ja löydettiin varmaan kolme litraa kanttarelleja kertaheitolla. Saunaan tyttö ei tänä vuonna tosin uskaltautunut, oli niin kuumaa kuumaa...

Seilorifriidu

Vaarin narraamaa kuhaa ja paistettuja perunoita, slurps!

Mökiltä paettiin ukkosta juuri oikealla hetkellä ja eilen käväistiin vielä kaverin ja lastensa kanssa Faces etnofestivaaleilla Pohjassa. Sää oli suorastaan trooppinen ja pikkuiset viihtyi todella hyvin "Small Faces"-lastenalueella. Aivan mahtavaa että myös lapsiperheet otetaan huomioon tällä tavalla, eli järjestetään lapsille omaa ohjelmaa ja puuhaa. Tästä voisi muutkin festarit ottaa mallia! Faces on festarina muutenkin leppoisa ja maanläheinen, niin ja todella todella vaihtoehtoinen.
Eli jos hipit, maailmanparannus, luomu yms. ei nappaa niin sitten ei kyllä nappaa Faces:kaan :)

Tänään ollaankin sitten vaan oltu kotosalla ja käyty kirpparilla ja alennusmyynneissä. Loppuviikosta suunnataan Helsingin kautta Jyväskylään.

Suomiloma vol 2

Täällä ollaan lomailemassa Fridan kanssa mumman ja vaarin hemmoteltavina. Torstaina saavuttiin perille pitkien lentojen jälkeen, jotka kaikesta jänskäämisestä huolimatta meni varsin mallikkaasti. Tyttö sai massiivisen raivarin kentältä lähdettäessä kun iskälle piti sanoa hei-heit. Ei toki ole helppoa pienelle olla erossa iskästä viittä pitkää viikkoa. Siinä kenttä raikui mutta toisaalta koko Martinique - Pariisi lento meni sitten nukkuessa.

Me ollaan jo keretty shoppailla, viettää serkun rippijuhlia, käydä tuulettumassa ja  leikkiä kaverin lasten kanssa. Aion nauttia ahkerasti suomalaisen kirjastolaitoksen palveluista, vetää navan täyteen sieniä, marjoja ja karkkia sekä nollata pollaa tässä ihanassa rauhassa. Muutama reissukin on luvassa ja Flow-festareille sekä lintsille aion myös suunnata (joista ensimmäiseen ihan aikuisseurassa, herkkua!).

Makoisaa kesää kaikille, palataan astioille!

Koulutusta Saksassa

Kotona ollaan taas! Blogihiljaisuuden syynä siis pikaviuhahdus Bonnissa. Reissussa olin yhteensä kuusi päivää joista kolmen ja puoli meni koulutuksessa. Suhteellisen rankka reissu näin niinkuin aikataulujen ja jetlagin puolesta. Tuli tutustuttua niin Thalys-juniin, RER:ään ja saksalalaisiin paikallisjuniin ja busseihin. Eka kerta Saksassa ja maa vaikutti varsin mukiinmenevältä eli olispa kiva päästä tutustumaan toistekin.

Kölnin juna-asema

Itse koulutus oli ihan huippu, meitä oli parisenkymmentä osallistujaa ympäri Eurooppaa - Puolasta, Ranskasta, Suomesta, Romaniasta, Albaniasta jne...Kolme päivää tiukkaa trainingia aamusta iltamyöhään hiotutti jengin todella hyvin kokoon ja meillä oli todella hauskaa! Kyseessä oli siis EVS:ään eli European Voluntary Serviceen liittyvä koulutus. Sain todella paljon uutta tietoa ja innostusta aloittaa vapaaehtoisten lähettäminen.

Bonn

Tuli myös shoppailtua, aina kun tilaisuus koitti, sillä kuten on tullut ruikutettua Martiniquen vaatetarjonta on mitä on. Rätti - ja kenkäesittely ehkä kuitenkin myöhemmin...

Paluumatkalla nukuin yön Pariisissa, tai oikeastaan sen liepeillä eli Boissy St. Légerissä R:n siskon perheen luona. Olin niin rätti että Pariisiin en jaksanut lähteä tutustumaan vaan Gare du Nordilta posotin suoraan "banlieu"hin. Näin vihdoin Romeon siskon tyttären lapsen, joka on Fridaa vain alle vuoden vanhempi.

Eilen sitten saavuin taas takaisin, ja voi kyllä on "good to be home" :)

Jou-jou-joulua

Sinne hujahti se tämä joulu sitten. Säpinää riitti: neljäntoista hengen sukujoulua vietettiin tänä vuonna "meillä" ja pöydät notkuivat ruuasta. Luonnollisesti suvun pienin sai sitten eniten lahjoja, onneksi on sisko lähdössä meidän kanssa niitä raijaamaan takaisin Martiniquelle. Aivan ihania vaatteita ja leluja Frida kyllä sai.

Jouluasu,  madrasmekko from Martinique

Joulupäivänä olikin vuorossa kaveripippalot ja baarireissu ja Tapanina tavattiin jälleen sukua.

Joulupöytä

Pikkutontut

Tänään on koitettu toipua ähkystä ja tuhlattu viimeiset pennoset alennusmyynteihin...Ihana joulu ja vielä yli viikko Suomimenoa luvassa, jippii!

Pukin sylkyssä, koirankeksien kanssa jotka Frida omi :)

Iso-isoisän jäädyke maistui

Tip tap tip tap....

Suomessa ollaan! Matka meni yllättävän hyvin koneiden myöhästelyistä huolimatta, Frida nukkui hyvin yölennolla ja palvelusta pisteet Air Francelle jälleen - lentoemot järjestivät meille pyytämättä lähes täydestä koneesta ekstrapaikan.

Sunnuntaina käytiin vesisateessa joulumyyjäisissä hakemassa joulukuusi ja nähtiin pukki. Samalla reissulla friidu toppapukuun ja saappaisiin tottumattomana lensi nokalleen betonilattialle. Auts ja rupi nenässä. Itse sairastin pikaflunssan (hilluin ulkona liian vähissä vaatteissa ja mahdollisesti kylmetyin) ja olin pari viime päivää kuumeessa. Että näin hyvin osattiin varautua Suomen oloihin :D

Nyt ollaan kuitenkin taas jouluiskussa. Tänään leivottiin pipareita kuten kuvasta näkyy, näitä voisi kutsua vaikkapa piparipipareiksi, ehhehe. Mulla on loistava huumorintaju, tiedän... ;)

Tuolla ulkona on muuten sentti lunta!

Joten:


                                   Ihanaa ja leppoisaa joulua, joyeux Noël!

50 faktaa matkoistani

Bongasin tälläisen meemin Friolandian Eveliinalta.

Tässäpä teille viiskytä faktaa itseeni liittyen, matkailusta siis.

1. Ensimmäinen ulkomaanmatkani Mummin ja Ukin kanssa Turkkiin seitsemänvuotiaana oli mielestäni yliveto. Jotain vaikutusta saattoi olla sillä, että hotellimme respan pojat kantoivat mut päivittäin portaat ylös huoneeseen ja kaikki ihastelivat blondia ja sinisilmäistä pikkutyyppiä. Kotona olin kuulemma ollut pöyristynyt kun iskä ei yllättäin suostunutkaan kantamaan mua aina yläkertaan.

2. Tähän mennessä olen matkaillut (vasta) 19 maassa

3....ja asunut Suomen lukuunottamatta kahdessa, sillä Martinique ja Guadeloupe kuuluvat Ranskaan

4. Intiassa asuin puoli vuotta ollessani siellä Etvon kautta vapaaehtoistöissä eräässä Jaipurilaisessa lastenkodissa

5. Alun järkytyksen jälkeen rakastuin intialaiseen elämänmenoon ja kaaokseen ja haaveilen takaisinpaluusta. Tunnen lähinnä Pohjois-Intiaa joten tulevalla (sillä sehän vielä tehdään joku päivä!) matkalla suuntana on rennompi Goa ja avainsana hippichillailu.

.
6. Ranskan lempikaupunkeja ovat yllättäin Pariisi ja ex-kotikaupunkien eli Albin ja Perpignanin lisäksi Toulouse ja Montpellier...Suosittelen erityisesti Perpignanista Espanjaan ajamista autolla, Costa Brava todella on  brava. Tsekkaa matkanvarella Dalin kotimuseo, psykedeliaa kerrakseen!

7. Mulla on kameroiden kanssa huonoa karmaa. Olen matkoillani tuhonnut/hävittänyt/varastuttanut ainakin 4 kameraa. Yksi huuhtoutui aaltoihin rakastuneiden pykätessä hiekkalinnaa. Toisen joku lentokenttätyöläinen varasti. Viimeisin hukkui (mutta löytyi) viimekuun Suomi-reissulla. Kiitos Suomalainen Rehellisyys,joku oli sen kiikuttanut löytötavaratoimistoon.

8. En ole koskaan reissuillani sairastunut vakavasti. Inhottavimpiin matkasairausmuistoihin kuuluvat kuitenkin munuaisiin saakka levinnyt virtsis, mystisesti moninkertaiseksi turvonnut nilkka johon sai onneksi vedettyä antibiootteja reseptittä à la Intia sekä eräs ruokamyrkytyksessä vietetty Uusi Vuosi Nepalissa.

9. Olen voittanut nettikilpailussa matkan kahdelle Etelä-Afrikkaan. Yksi parhaimmista reissustani - yövyttiin mm. rastafariyhteisön pyörittämässä B&B paikassa ja vierailtiin Reilun Kaupan hedelmätiloilla

10. Eniten on pelottanut Intiassa - muutama uhkaava tilanne osui mun ja kavereiden kohdalle, kun jouduttiin illalla pariin otteeseen äijäporukan piirittämiksi. Riksakyyti aina onneksi pelasti.

11. Hajottavimmat junamatkat on myös koettu missäs muuallakaan kuin Intiassa - kakkosluokan laverisängyillä vuorokauden reissaaminen on suhteellisen puuduttavaa.

12. Toisaalta sillon, kun keskellä yötä kyseisen junamatkan jälkeen riksasi pysäyttää synnyttämässä oleva nainen seurueineen, ja joka änkee miehensä kanssa riksaasi ja käskee ajamaan sairaalaan kautta ei väsytä enää ollenkaan

13. Parisuhdetta koeteltiin silloin, kun ajettiin Ranskan halki Perpignanista Pariisiin muuttolaatikoita täynnä olevalla, viimeisiään vetelevällä autolla. Se auto pääsikin sitten romuttamolle määränpäässä

14. Reilattukin on, 17-vuotiaana. Papereita ei kysytty baareissa ollenkaan niin tiukkaan kuin Suomessa.

15. Pohjois-Norja on maaginen. Pääsin haastattelemaan kveeni-vanhuksia yliopiston projektin puitteissa. Siis keitä? Kveenit ovat "vanhaa suomea/kveeniä" puhuva vähemmistö.

16. Karibiaa on vielä niin paljon näkemättä että oikeen kismittää! Toisaalta onhan tässä tätä pientä estettä ollut, mutta vielä tämän vuoden puolella pitäisi piipahtaa Dominicalla ainakin. Seuraavana vuorossa Saint Lucia ja unelmissa toki siintää ainakin Kuuba, Jamaika ja Saba.

17. Ei oikeastaan ole sellaista maankolkkaa joka ei kiinnostaisi - top listalla tällähetkellä kuitenkin muutama kaupunki: Istanbul, New York, Pietari ja Buenos Aires

18. Venäjällä parhainta mättöä sain gruusialaisista ravintoloista. Russofiili-kavereiden kielitaito oli kyllä tarpeen matkalla.

19. Monenlaista hostellisänkyä on tullut kulutettua. Teininä Lontoossa majotuin samassa huoneessa aasialaisten maahanmuutajien kanssa, jotka asuivat pysyvästi hostellilla josta kävivät töissä. Tuli kuulemma halvemmaksi kuin vuokrata asunto.

20. Olen missannut lentoni koska olin päivää liian myöhässä kentällä (hajamielinen?)

21. Surullisimmat ja mieleenpainuvimmat turistikierrokset ovat olleet Robben Islandilla ja Prahan juutalaiskorttelissa - need I explain?

22. Etelä-Afrikassa vallitsee edelleen jännitteinen ilmapiiri, jonka aistii varsinkin siellä matkustava "dominopariskunta"

23. Petyn aina syödessäni intialaisissa ravintoloissa  - se ei vaan ole sama kuin intialainen ravintola Intiassa! Ja miksen ikinä löydä mistään Masala Dosaa?

24. Note to self: Alä ikinäikinä lennä Blue One:lla Pariisista lähtevällä lennolla heinäkuussa vauvan kanssa. Tai ylipäätään vältä kesäisin ranskalaisia lentokenttiä jos mahdollista

25. Poden huonoa omatuntoa lentämisestä aiheutuvista päästöistä, mutta en silti ole edelleenkään lahjoitellut rahaa kompensoiviin ekoprojekteihin

26. Varaan usein eväitä mukaan pitkille lennoille, koska liian usein matkatoimiston täti on unohtanut tilata pyytämäni kasvisruuan. Nälkäisenä matkaaminen on todella syvältä.

27. Olen kavunnut kolmelle vuorelle, joista kaksi tulivuoria (Mont Péléé ja Soufrière). Canigou on näistä korkein, 2784 metriä

28.  Varanasissa olen seurannut polttohautausta Gangesin penkalla

29. Eksoottisimmat matkahetket liittyvät kameleihin : kerran vuodessa keskellä aavikkoa järkättävä Pushkar Camel Fair on epätodellinen tapahtuma tuhansine kameleineen, joita alueen eri etniset ryhmä tulevat ostamaan ja myymään

30. Kokemus kerrassaan oli myös aavikkovaellus kamelin selässä, johon kaverin kanssa lähti pari hostellissa tapaamaamme ranskalaista jätkää. Valitettavasti kaveri sai ruokamyrkytyksen ja yönsä kului dyynin taakse juostessa...Nukuttiin taivaan alla. Tähdet olivat kuitenkin uskomattoman kirkkaita ja muistan kuinka hiekka vaan rapisi pillerinpyörittäjien kipittäessä ympärillämme.

31. Tykkään matkata kavereiden kanssa, mutta yksinkin on oikein mukavaa. Yksintehdyistä reissuista hienoin on ollut Sikkimistä Nepaliin junalla/maasturilla tehty reissu. Kaveri tosin liittyi seuraan myöhemmin Katmandussa.

32. Jenkkeihin tahtoisin matkustaa uudestaan. Olen ollut siellä lapsukaisena ja 15-vuotiaana teininä

33. Silloin olin "lapsenlikkana" tuttavaperheen tytöille reissulla jolla ajettiin Massachutsetsista Floridaan

34. Disneyland on jäänyt mieleen tuolta matkalta, ja päivä New Yorkissa

35. Hienointa oli kuitenkin uida manaattien seassa ja muistan että onnistuin koskettamaan yhtä!

36. En tykkää juosta matkoilla nähtävyydestä toiseen, vaan ottaa rauhallisesti. Siksipä mielestäni viikoksi on lähes turha lähteä minnekään jos haluaa oikeasti tutustua johonkin paikkaan...Toki jos pidempääkään ei voi olla niin sitten...Mutta silloin kyseessä tulee olla kaupunki eikä ainakaan kaukokohde

37. Couchsurfing rules! Paikallisten kanssa pääsee aina syvemmälle eli kokee jotain mitä ei muuten pystyisi

38. ...ja samalla solmii uusia ystävyyksiä

39. Jos haluaa matkustella paljon, on välttämättä tingittävä jostain muusta. Tai otettava lainaa (kuten opintolainaa! Ois sitä hei hölmömminkin voinut käyttää...)

40. Unelmoin purjeveneellä seilaamisesta esim Karibialla. Voi sitä vapauden tunnetta...

41. Isot risteilijät taas eivät kiinnosta pätkääkään. Johtunee jenkkiläisille risteilijöille vetämistäni turistikierroksista, joilla sai aika hyvän idean paattien asiakaskunnan ikähaarukasta. Muutenkin ei nappaa lillua 80% ajasta merellä niin isolla laivalla, ettei edes tajua sen olevan laiva ja vain pistäytyä nuuskimassa atmosfääriä maissa. Mutta that's just me.

42. Euroopassa tähän mennessä lempparikaupungeiksi on muodostuneet...

43. Barcelona - kaunis, kompakti , nuorekas ja rento!

44. Praha - Olutta, kulttuuria, slaavilaisuutta ja boheemia nuhjua!

45. Pariisi - sählinkiä, ylimielistä palvelua mutta ah niin romantique!

46. Tukholma - siisti, ylisöppeli, trendikäs ja kotoisa!

47. Kotimaatakaan ei toki sovi väheksyä, kyllä Helsinki on kuulkaa alkanut näyttää aivan maanpäälliseltä paratiisilta täältä ulkomailta katseltuna...

48. Kotimaatakin tunne hävettävän huonosti - Lapissa olen pysähtynyt matkalla Norjaan ja esimerkiksi Oulussa tai Porvoossa en ole koskaan käynyt.

49. Kansallispuistotkin on kokematta. Tämähän on jo maanpetturuutta

50. Ahvenanmaa oli kuitenkin jätte fint ;)