Extremematkailijat

Matkailu avartaa ja haastaa. Jotkut ne kuitenkin vievät homman aivan toiselle ulottuvuudelle.

Telkkarista tuli tänään osa sarjasta, jossa seurataan ranskalaisen Cortesin pariskunnan  vuoden kestänyttä "patikointiretkeä" (ja honeymoonia) Ranskasta aina Jerusalemiin saakka.Matkan päämäärästä voi ehkä päätellä, että kyseessä oli heille samalla uskonnollinen matka. Tyypit siis kulkivat koko matkan jaloin, mutta myöskin rahatta, pelkästään ihmisten vieraanvaraisuuden varassa. Jossain vaiheessa dokkaria näytetään, kun jonkun arabivaltion asukkaat kivittää pariskuntaa. Että ihan ongelmitta ei reissusta selvitty....

 Näitä seikkailijoita varmaan löytyy paljon muitakin - varsinkin heitä joista kukaan ei ole koskaan kuullut, koska asiaa ei ole haluttu julkisuuteen. Toisaalta ihailen ja toisaalta ihmettelen näitä matkailijoita - itsensä ylittäminen ja likoon laittaminen on mahtavaa mutta toisaalta  koettelemukset ovat myös oikeasti vaarallisia ja uhkarohkeita. Mikä saa ihmisen lähtemään vuodeksi tai pariksi matkaan ja vaikeimman kautta eli "hitaasti"  (kävellen/pyörällä, juna tai lentsikka ei tule kyseen) ja vielä eri haasteita itselleen asettamalla (rahatta tms.)?  Hommassa on nykyajan tutkimusmatkailun ja riitin makua. Etsitään omia rajoja, haetaan äärimmäisiä kokemuksia niinkuin kaikessa extreme- etuliitteisessä toiminassa. Eli varsin nykyaikainen ilmiö länsimaissa ja muissa vauraissa yhteiskunnissa. Vaikka ns. kaukomatkailu ei olekaan mikään uusi juttu, se on vaan aikaisemmin tapahtunut lähinnä uskonnollisista (pyhinvaellus) tai taloudellisista/tieteellisistä (tutkimusmatkat) syistä. Puhumattakaan maineesta ja kunniasta. Mutta tällöin ei tietentahtoen matkustettu "hitaasti"vaan tekniikan kehittymättömyyden sanelemana. Nykymaailmassa homma varmaan liittyy osaltaan kiireen, stressin ja suorittamisen vastustamiseen ja perinteiseen turismiin kyllästymiseen. Aiheesta saisi joku  mielenkiintoisen tutkimusaiheen :).

Lisää ranskalaisia patikoijia: Sonia ja Alexandra Poussin kävelivät afrikan halki vuodesta 2001 - 2004, Cape Townista Israeliin saakka. Pariskunta kirjoitti matkastaan kirjan sekä filmasi dokkarisarjan (myös DVD). Blogi ja nettisivut löytyy täältä. Muistan nähneeni pari osaa dokkarisarjasta, matkan lopulta. Sonia käveli siinä jossain aavikolla raskausmahansa kanssa. Aikamoista settiä kyllä. Myös Poussinit matkasivat matkalla tavattujen ihmisten vieraanvaraisuuden avulla. Blogista selvisi että varmaankin matkan 10-vuotis juhlapäivän kunniaksi suunnittelevat uutta seikkailua, tällä kertaa Aasiassa ja  kahden lapsen kanssa.

Lapsista puheen ollen, myös pituusrajoitteisten kanssa voi lähteä kiertämään. Amerikkalaiset Vogelit ovat juurikin tällä hetkellä tien päällä jossain Argentiinassa kahden poikansa kanssa. Tien päälle on lähdetty vuonna 2008 ja viimeisellä etapilla siis jo ollaan. Tässä tapauksessa kulkuvälineenä on pyörä.

Viimeaikojen ehkä kaikkein extremein tapaus on kuitenkin ollur Ed Stafford joka käveli ensimmäisenä maailmassa Amazon-virran sen alkulähteestä merelle saakka. Tempauksellaan Ed halusi kiinnittää ihmisten huomion Amazonin sademetsän hälyttävään tilanteeseen ja alkuperäiskansojen ahdinkoon.  Mission accomplished?