Ollaan nyt asuttu Roméon kanssa taalla jo kuukausi..Aika lentaa tosiaan! Paitsi mita tulee paikalliseen byrokratiaan: yritin ensimmaisella viikolla rekisteroitya Ranskan sosiaaliturvaan, avata pankkitilin ja ilmoittatutua tyottomaksi tyonhakijaksi. Noh, eipas hoppuilla.
Pankkitilin sain avattua kolmannella kerralla - kas kun emme tienneet etta ei riita etta on passi, asunnon vesilasku ja Roméon aidin allekirjoittama lappu jossa kerrotaan etta asun hanen luonaan (valkoinen valhe, koska meilla ei viela yhtaan omaa vesi/sahko tms. laskua), olimme unohtaneet kopion aidin passista. Virkailija rupesi kinaamaan viela oleskelulupaa, ja meinasi lopullisesti saada kilarin kun vaitimme ettei Euroopan kansalaisilta enaa vaadita sellaista. Noh, teki kuitenkin tilinavauspaperit ja iloiseti odotan edelleen tietoa onko tili avattu vai ei.
En nimittain pysty ilmottautumaan tyonhakijaksi enka sosiaaliturvaan ennen kun omistan pankkitilin. Vallan hilpeaa. Vietan siis vapaaherran elamaa eli loisin Roméon kustannuksella. Oon hakenut tyoharjoitteluun paikallisiin museoihin ja Turisti-infoon. Huomenna koitan hakea ihan toitatoita Fort-de-Francen matkatoimistoista. Rupeaa suomaan naista rahan puute :D
Kamppa on oikein kiva, meilla on iso parveke tai patio joka toimii ruokasalina, se on oikeastaan pienen huoneen kokoinen. Keittio on parvekehuoneen vieressa ja yhteydessa siihen avattavan "ikkunan" kautta (kuva ehka selventaisi). Keittiossa on just ja just tilaa pesukoneelle (kylla, koska kylpparissa ei topselia), uunille ja jaakaapille. Eilen loydettiin roskiksen vieresta hylatty hyllykko jonka napparasti sahasimme kahtia ja saatiin siita kuivaruoka-hyllykot. Kamppa on myos kivan viilea koska suojassa varjoisella puolella.
Tanaan siis Martiniquella vierailee inhokkini Nicolas Sarkozy eli Sarko. Koitetaan paasta nakemaan kaappanasta vilaisu kun vierailee kohtapuoliin kaatuneitten haudalla. Guadeloupella suunnitellaan lakkoa ja taallakin on marssittu herran iloksi. Niin ja omaa eloani on sulostuttanut jo yli viikon kestanut bussilakko. Meillahan on siis auto mutta en ole uskaltautunut ajamaan silla koska olen varma etta tulisi ruumiita. Paiksujen ajokulttuuri on meinaan aika hurjaa, ja ma oon sentaan ajanut Ranskassa. Mutta siis, tallahetkella kulkee kuitenkin ehka joka neljas bussi joten ei auta kuin kokkia pysakilla ja ehka noin tunnin kuluttua paasee matkaan. Meidan kamppa on periaatteessa kavelymatkan paassa keskustasta, mutta tie joka sinne vie on superkapea eika siina ole jalkakaytavaa. :(
Etta sillasta taalla, uitu on ja tutustuttu perheeseen, osallistunut rippijuhlaan ja viettanyt aitienpaivaa, pelannut dominoa yms. mutta naista lisaa myohemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti