maanantai 30. heinäkuuta 2012

Tähän asti tapahtunut...

Voi kyllä on nautittu molemmat täysin rinnoin suomilomasta! Aurinkokin on paistellut, joka kuulemani mukaan on lähes ihmeeksi luokiteltava tapahtuma tämän kesän osalta.

Viimeviikon puolella kerettiin käymään mm. meidän perheen ainakin - kerran - kesässä  -kohteessa eli Tammisaaressa.  Siellä syötiin napa täyteen, kahviteltiin ja tarkastettiin Helene Schjerfbeckin näyttely. En tiennytkään, että hän oli maalannut ja asunut aikoinaan Tammisaaressa.  Hieno näyttely jossa myös muiden aikalais naismaalareiden tauluja. Päänäyttelyhän on menossa Ateneumissa ja olisi kiva keretä näkemään sekin.


Loppuviikosta vetäydyttiinkin sitten luonnonhelmaan mumman ja vaarin mökille kolmeksi päiväksi. Tämä mökki on perinteistä lajia, eli ei sähköä eikä vettä ja sijaitseepa vielä saaressa. Juuri tuolloin osui kohdalle helteet joten todella hyvät mökkeilykelit olikin. Frida viihtyi loistavasti vaikka kaikenmaailman "fourmit" (= on muurahainen ranskaksi mutta tarkoittaa myös amppareita, hyttysiä ja kaikkia ötököitä näin yleisesti) olivat kimpussa ja pelottivat kovasti. Mutta koska järvi oli aivan vieressä niin vesileikeissä ja veneen kyydissä aika kului rattoisasti. Oltiin myös sienessä ja löydettiin varmaan kolme litraa kanttarelleja kertaheitolla. Saunaan tyttö ei tänä vuonna tosin uskaltautunut, oli niin kuumaa kuumaa...

Seilorifriidu


Vaarin narraamaa kuhaa ja paistettuja perunoita, slurps!




Mökiltä paettiin ukkosta juuri oikealla hetkellä ja eilen käväistiin vielä kaverin ja lastensa kanssa Faces etnofestivaaleilla Pohjassa. Sää oli suorastaan trooppinen ja pikkuiset viihtyi todella hyvin "Small Faces"-lastenalueella. Aivan mahtavaa että myös lapsiperheet otetaan huomioon tällä tavalla, eli järjestetään lapsille omaa ohjelmaa ja puuhaa. Tästä voisi muutkin festarit ottaa mallia! Faces on festarina muutenkin leppoisa ja maanläheinen, niin ja todella todella vaihtoehtoinen.
Eli jos hipit, maailmanparannus, luomu yms. ei nappaa niin sitten ei kyllä nappaa Faces:kaan :)





Tänään ollaankin sitten vaan oltu kotosalla ja käyty kirpparilla ja alennusmyynneissä. Loppuviikosta suunnataan Helsingin kautta Jyväskylään.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Suomiloma vol 2

Täällä ollaan lomailemassa Fridan kanssa mumman ja vaarin hemmoteltavina. Torstaina saavuttiin perille pitkien lentojen jälkeen, jotka kaikesta jänskäämisestä huolimatta meni varsin mallikkaasti. Tyttö sai massiivisen raivarin kentältä lähdettäessä kun iskälle piti sanoa hei-heit. Ei toki ole helppoa pienelle olla erossa iskästä viittä pitkää viikkoa. Siinä kenttä raikui mutta toisaalta koko Martinique - Pariisi lento meni sitten nukkuessa.

Me ollaan jo keretty shoppailla, viettää serkun rippijuhlia, käydä tuulettumassa ja  leikkiä kaverin lasten kanssa. Aion nauttia ahkerasti suomalaisen kirjastolaitoksen palveluista, vetää navan täyteen sieniä, marjoja ja karkkia sekä nollata pollaa tässä ihanassa rauhassa. Muutama reissukin on luvassa ja Flow-festareille sekä lintsille aion myös suunnata (joista ensimmäiseen ihan aikuisseurassa, herkkua!).

Makoisaa kesää kaikille, palataan astioille!




tiistai 10. heinäkuuta 2012

HBD

Frida - kaksi vuotta, 91 senttiä ja 14 kiloa. Pidettiin grillibileet suvulle illalla ja ne jatkuivatkin melkoisen myöhään. Pikkutyyppi sai lahjaksi mm. mukin nimikaiverruksella, pienen elektronisen leikkikitaran ja pillimukin.

Mihin nämä kaksi vuotta oikein hujahtivatkaan?
Joyeux Anniversaire ma petite!


maanantai 9. heinäkuuta 2012

Vaeltelua

Kamuni A saapui meille vieraaksi viime tiistaina ja ollaan reissailtu saarta ympäriinsä. Tänään oltiin vaeltamassa Sainte-Annessa, hiekkarantoja pitkin kulkevaa reittiä. Saatoin hieman kärähtää ja kuuma oli kuin pätsissä mutta oli se vaan sen arvoista. Sää suosi ja vesi kimmelsi eli avot. Keräilin koralleja ja simpukoita Suomeen vietäväksi, sillä yllättäin reissuun on enään kahdeksan päivää! Huomenna sitten vietetäänkin friiduliinin kaksivuotis-juhlia, meille on tulossa sukua kakulle iltapäivästä. Katsotaan jos ennen kauppa-kokkaus-siivousta keretään käymään A:n kanssa yhessä rommipanimossa fiilistelemässä. :)

Les Salines, saaren pisin ranta


"La table du diable" eli paholaisen pöytä

Vaellusreitti on nimeltään" la Trace de Cap" ja se on kokonaisuudessaan todella pitkiä, 35 kilometriä. Me ei siis kuljettu sitä kuin pieni osuus, mutta olisi hienoa joskus suorittaa koko reitti.
Kielekkeen reunalla oli aika tuuli :)
México?
Rantametikössä vilisti paljon rapusia. Nuo kotiloon kotiutuneet sai jopa kiinni vaikka hieman koittivatkin nipistää sormesta...