Sinne hujahti se tämä joulu sitten. Säpinää riitti: neljäntoista hengen sukujoulua vietettiin tänä vuonna "meillä" ja pöydät notkuivat ruuasta. Luonnollisesti suvun pienin sai sitten eniten lahjoja, onneksi on sisko lähdössä meidän kanssa niitä raijaamaan takaisin Martiniquelle. Aivan ihania vaatteita ja leluja Frida kyllä sai.
Jouluasu, madrasmekko from Martinique
Joulupäivänä olikin vuorossa kaveripippalot ja baarireissu ja Tapanina tavattiin jälleen sukua.
Joulupöytä
Pikkutontut
Tänään on koitettu toipua ähkystä ja tuhlattu viimeiset pennoset alennusmyynteihin...Ihana joulu ja vielä yli viikko Suomimenoa luvassa, jippii!
Pukin sylkyssä, koirankeksien kanssa jotka Frida omi :)
Suomessa ollaan! Matka meni yllättävän hyvin koneiden myöhästelyistä huolimatta, Frida nukkui hyvin yölennolla ja palvelusta pisteet Air Francelle jälleen - lentoemot järjestivät meille pyytämättä lähes täydestä koneesta ekstrapaikan.
Sunnuntaina käytiin vesisateessa joulumyyjäisissä hakemassa joulukuusi ja nähtiin pukki. Samalla reissulla friidu toppapukuun ja saappaisiin tottumattomana lensi nokalleen betonilattialle. Auts ja rupi nenässä. Itse sairastin pikaflunssan (hilluin ulkona liian vähissä vaatteissa ja mahdollisesti kylmetyin) ja olin pari viime päivää kuumeessa. Että näin hyvin osattiin varautua Suomen oloihin :D
Nyt ollaan kuitenkin taas jouluiskussa. Tänään leivottiin pipareita kuten kuvasta näkyy, näitä voisi kutsua vaikkapa piparipipareiksi, ehhehe. Mulla on loistava huumorintaju, tiedän... ;)
Kiirettä pitää täälläpäin, pakkaamiset ja jopa lentsikkavaatteiden pesu on jäänyt tälle päivälle, toivon
oi toivon että kerkeävät kuivua ennen lähtöä (eli ettei aurinko menisi pilveen). Matkalaukun pääasiallinen sisältö on tällähetkellä pitkälti alkoholipitoinen, kyllä suvulle rommi kelpaa! ;)
Hiukan jännään lentoa siinä mielessä, että rattaita en pysty ottamaan mukaan (ei taida meinaan onnistua työntää rattaita ja vetää matkalaukkua perässä) joten Frida joko "reippaasti kävelee" tai sitten yritän tunkea sen vielä kantoliinaan. Mä en ehkä ollut miettinyt tätä logistiikkapuolta ihan loppuun saakka...
Meillä on kuitenkin kentän vaihto ja odottelua taas edessä. Eilen illalla olin silleen että voi kiitos ja ei helveten - uutisissa näytettiin kuinka Joachim-myrsky etenee Ranskaa kohden ja tuulet pyörivät siinä 100 - 130 m/sekunti. Varoitettiin häiriöistä mm. lentoliikenteessä, jonka jälkeen lisättiin että myös kenttien turvatarkastajat ovat perjantaina lakossa eli tulee varautua pitkiin jonoihin kentällä. Ahhahhaa, kyllä ei naurata. Mutta onneksi ainakin pahin myräkkä vaikuttaisi olevan jo ohi. Ja kitisevän vauvan vilauttaminen on yleensä ollut kentillä sellainen maaginen jononohitus/yleisetuilu multipass.
Siis juu, asiasta kukkaruukkuun. Otsikko taisi olla niin ne joulujuhlat. Eli keskiviikkona vietettiin Fridan tarhan joulujuhlaa. Hienosti oli paikat koristeltu ja henkilökunta valmistellut hauskoja ohjelmanumeroita.
Kaikki istumaan NYT
Teemana oli tänä vuonna "maa" eli luonnonsuojelu-juttua. Päärooleja esittivät yllättäen päiväkodin tädit.
Pienet maanviljelijät perinteisissä madras-mekoissaan. Huom sympaattinen sika...
Nukketeatteri-esitys, pääosissaan sika, muurahainen ja etana joiden eloa ihmiset (maanviljelijät) olivat häirinneet...
Joulupukki in the house! Tai tällä kertaa joulumuori, sen verran heleä ääni oli. Viimeisessä kuvassa pukki on innostunut joraamaan! :) Pistettiin "Petit Papa Noël" lauluun vähän lisää rytmiä ja nopeutta rumpujen kanssa ja eikös pukki pistänyt tanssiksi....
Oli hauskat juhlat! Vanhemmille tarjottiin ruokaa ja juomaa ja paikalle oli jopa hankittu DJ. Musiikkia luukutettiin lähes disko-desibelein ja joululaulujen lisäksi meille tarjoiltiin myös zoukia ja dancehallia...
Keinumassa tarhan jälkeen Fort-de-Francen merenranta-bulevardilla...Aikuiset kävi myös syömässä sushit (mä maistoin ekaa kertaa, hyvää oli! Ennen siis kokeillut vaan vege-versiota). Tänään hihittelin taas tonttulakit päässä kaduilla kuljeskelevia ihmisiä, tämä muoti-ilmiö myös Suomeen! Mä taidan lanseerata...
Viikon päästä "si dieu veux" (jos jumala haluaa), kuten täällä kuuluu hokea kaiken tulevaisuuteen suuntautuvien suunnitelmien suhteen, ollaan Fridan kanssa saavuttu Hki-Vantaalle. Ei ollenkaan hassumpaa. Olen suorittanut pienimuotoista joululahjojen ostamista, paino sanalla pienimuotoinen, sillä olen tâllähetkellä työtön sopimuksen loppumisen jälkeen. Työkkäriin sain haastattelu-ajan vasta 15.12, eli päivää ennen lähtöä - tuon pakollisen haastiksen aikana saan vasta tehdä työttömyyskorvaushakemuksen...Käsittelyyn menevää aikaa en edes jaksa lähteä arvuuttelemaan... Eli selkokielellä rahaa ei nyt ihan hirveesti ole, varsinkaan lahjojen hankintaan.
Mutta hui hai, eihän lahjat tärkeintä joulussa ole, tai pitäisi olla ainakaan olla! Mä olen järjettömän onnellinen siitä, että pääsen viettämään joulua Suomeen koko suvun kanssa, siinä on lahjaa kerrakseen. Fridan kanssa ollaan treenattu kovin "tip tap tip tap" - liikkeitä ja tanssia, jolla hurmata joulupukki. Eikä tässä vielä kaikki, mun ihanainen siskoni lentää takaisin meidän kanssa Martiniquelle lomailemaan kahdeksi viikoksi. Täytyy patistaa Roméota siivoomaan yksi "romuhuoneista" kuntoon ennen kun tullaan takaisin!
Voi olla, että mun työtkin taas jatkuu työpajalla tammikuussa, riippuu saadaanko rahoitusta eri organisaatioilta vai ei. Katselen nyt rauhassa, ja jos vaikuttaa siltä että rahaa ei tipu niin sitten alan etsiä jotain muuta. Oikeesti on aika ihanaa olla pakkolomalla ja hieman hengähtää.
Huomenna mennään Fridan kanssa moikkaamaan Mamieta, joka on taas pistämässä Suomentuliaisiksi kunnon satsin omatekoista rommilikööriä, hilloa yms.
Tässäpä pukin odotukseen martiniquelaista joulumusaa, kyllä tällä varpuseenkin jouluaamuna ois saatu vähän eloa!
Mahtavan huumoripläjäyksen jokaisella kirjoituksellaan tuottava "Paska äiti" ojensi mulle Sunshine Awardsin! Kiitos! Sopiva pysti sinäänsä, täällä kun tuo aurinko tosiaan tuppaa porottamaan....
Homman nimi on vastata seuraaviin kysymyksiin...
1. Suosikkiväri: Sinisen sävyt, vihreä
2. Suosikkieläin: Sanotaan vaikka mangusti, ne on veikeitä
3. Suosikkinumero: 7
4. Suosikki alkoholiton juoma: Mangomehu
5. Facebook vai Twitter? FB
6. Intohimosi: Musiikki ja lukeminen
7. Saada vai antaa lahja? Antaa
8. Suosikkikuvio: Onpas psykologista...ympyrä mullakin
9. Suosikkiviikonpäivä: Persjantai
10. Suosikkikukka: Oon aina tykännyt valko - ja sinivuokoista
Ja tämä aurinkoinen tunnustus olisi jaettava etiäpäin 10:lle (huhhuh) bloggaajalle, katsotaans montakohan saan kasaan:
Mun ihanalle iskälle tottakai ja sen valokuvausta, taidetta ja eloa käsitteleville postauksille. Hyvä isi!
My Explorationin Emmalle jonka blogi pursuaa hyvää tuulta ja mielenkiintoisia pohdiskeluita monikulttuurisesta parisuhde-elosta
Hastalavistalle joka kuuluu mun lempibloggaajiin, viva Mexico!
Salamatkustajalle, edelleen tasokasta äitiyden ytimeen porautumista huumoria kaihtamatta
Vekaravaaralle, ihan vaan söpöyden takia MaaMaalle jonka kirjoitukset saavat usein hyvälle mielelle (ja tartuttavat matkakuumeen)
Noh, olihan tossa nyt jo yli puolet vaadittavasta määrästä, näillä mennään nytten.
Sitten vielä samainen "Paska äiti" haastoi mut paljastelemaan rakkaussuhteistani. Aika paha. "Homman nimi on se, että palhautelhaan miehliin mistä kaikki alko ja mihin päätty (jos päätty). Net tärkeimmät rakkauvet ja seurustelusuhtheet."
Kah näinikkään.No kerrotaan sitten, silleen pintapuolisesti. Ylä-asteella kokemukset vastakkaisesta sukupuolesta rajoittuivat kännisiin pussailu-kopelointisessioihin. Lukiossa olin pihkassa poikiin, joihin mulle ei valitettavasti ollut mitään mahdollisuuksia. Muiden siis imutellessa käytävillä ja valmistautuessa vanhojen tansseihin mä istuin kassalla ja keskityin pitämään hauskaa kavereiden kanssa. Oli mulla sentään muutamia yhdenyön juttuja, mutta siihen se rajoittuikin. Roméoon tutustuin herkässä 19-vuoden iässä vuonna 2002. Me tavattiin ja ihastuttiin Lionsien (!)järjestämällä nuorten leirillä Italiassa. Kaiken järjen mukaan leirin jälkeen homman olisi pitänyt kuivua kokoon, mutta me jatkettiin s-postien kirjoittelua ja ihastuttiin vaan enemmän. Eli olen siis yhdessä ensirakkauteni kanssa, oih ja aah. Meidän kaukosuhdetta kesti monta vuotta niin, että nähtiin korkeintaan 2 kertaa vuodessa (Ranskassa, Suomessa, Trinidadissa, Guadeloupella, Ruotsissa...)
Noihin vuosiin mahtui kummallakin pieniä syrjähyppyjä, mulla muutama lyhyt suhde parin tyypin kanssa ja baarisekoiluja...Perussetti siis. Vaikka ihastuin aika kovinkin kahteen otteeseen, olin silti kokoajan rakastunut R:n. Jossain vaiheessa kaukosuhdetta sovittiin että kumpikin on vapaa tekemään mitä haluaa ja kerran erottiinkin. Mutta mutta, ei auttanut ja kaipuu toisen luo ei lakannut. Mä hain sitten Erasmusvaihtoon eteläranskaan muka lukemaan sosiologiaa vaikka oikeasti siksi, että voitaisiin vuoden verran asua ainakin osittain yhdessä. Tuon vuoden aikana suhde vahvistui ja päätettiin että yhteen pitää muuttaa mahdollisimman pian. Ongelmana oli vain se, että mun piti saada gradu valmiiksi ja Roméon saada loppuun sairaanhoitajan opinnot. Näin sitten tehtiin, eli mä väänsin hammasta purren gradun kasaan n. neljässä kuukaudessa, jonka jälkeen muutin Perpignaniin. Siellä asuttiin pari kuukautta, R sai töitä Martiniquelta jonne muutettiin toukokuussa 2009 ja täällä sitä ollaan edelleen...
Me ollaan tunnettu ja "oltu yhdessä" (jos on-off kaukosuhdetta nyt voi noin kutsua) ensi vuonna kymmenen vuotta! Huhhuh, aika retroa! :) Mielelläni kuulisin ainakin Arkitehdin, Maamaan ja Salamatkustajan kansainväliset rakkaustarinat.... love is in the air!
Ps: Sori rumasta kappalejaosta ja fontin muutoksista, bloggeri on taas yhteistyökyvytön
Nonniin, netti pelittää jälleen! Tässä niitä lupaamiani talokuvia sitten olisi. Sisustuksesta ei oikeen voi vielä puhua ja sotku on pysyvä olotila mutta mutta...Talossa siis iso olkkari ja "amerikkalainen" keittiö, plus neljä huonetta ja ulkona erillinen pikkuhuone jossa kylpyamme ja pesukone.
Kuvat on aika hämäriä, johtuen siitä että täällä on nyt satanut putkeen ja kaatamalla lähes kaksi viikkoa. Parhaimpina päivinä 100 mm. Aivan oikein, yhdessä päivässä.
Osa olkkaria. Verhojen takana kalterit eli ei ole ikkunalaseja. Noi verhot on laitettu estämään esim. sitä että sataa sisälle... :D
Keittiö. Pieni, mutta toimii...mahtuu justiinsa hella ja jääkaappi, seinän takana iso lavuaari ja keittiötaso.
"eteinen" ja ulko-ovi, vasemmalla Fridan ja meidän huoneet. Tosta metalliovesta en hirveesti tykkää...Tässä näkyy kuinka melkeen kaikki väliseinät on auki ylhäältä - sen takia että ilma pääsee kiertämään talossa eli ei ole niin kuuma. Vaikka kyllä mä hikoan, kattotuuletimen asennusta odotellessa.
Toinen kahdesta keskeneräisestä huoneesta, eli romuhuone...
Pihaa, "hieman" kesken
Joulu on taas, joulu on taas
Fridan oma huone ja neiti päikkäreillä hyttysverkon alla. Kivasti näköjään unohtunut pyykkiteline kuvaan.
