Macaa napaan

Oon ollut yli viikon tappoflunssan kourissa. On yskitty muutama yö ja energiatasot on ollut sen mukaisia.
Nyt vaikuttais että ollaan pikkuhiljaa voiton puolella, huh! Mitään kovin erikoista ei viime viikolla tapahtunut, paitsi että meillä oli maanantaista torstaihin puolalainen seikkailijamerimies Karol vieraana (couchsurfingin kautta). Miehellä oli paljon hauskoja reissutarinoita kerrottavana mm. rommin salakuljetuksesta kultakaivokseen ja Kap Hornin myrskyihin liittyen.

Karolin rinkka on meillä edelleen ja eilen mies pistäytyi yllätysvisiitillä, koska uusi puolalainen seilorituttavuutensa oli vahingossa pudottanut sen tietsikan mereen. Kyydittiin sitten Fridan kanssa Karolia pitkin kaupunkia metsästämässä uutta minitietokonetta, koska tietsikka on etätöiden takia hälle elintärkeä.

Ostinpa muuten macaa, joka on "superfoodiksikin" nimetty alunperin Perun ylängöillä kasvava juures. Ajattelin kokeilla, joskos siitä olisi jotain apua tähän ainaiseen väsymykseen ja sairasteluun (nukkuminen varmaan toimisi kanssa...). Väittävät että kyseessä on ns. adaptogeeni, joka lisää suorituskykyä ja kestävyyttä. Maca sisältää mm. 19 aminohappoa, erilaisia kasvisteroleja ja runsaasti mineraaleja.
Ideana olis sitä nappailla pari ruokalusikallista päivässä ainakin kuukauden verran, ja katsoa tuntuuko missään. Onkos teillä kokemuksia macasta, toimiiko vai onko täyttä huttua?

Coeur Bouliki

Oltiin tässä iltapäivästä pulikoimassa "Coeur Bouliki" nimisellä luonnosuojelualueella (sijaitsee St. Josephissa), joka olikin mulle ihan uusi paikka. Tykästyin kovasti, oli todella puistomainen alue keskellä metsää. Joki joka tuolla virtaa, on nimeltään Rivière Blanche ja se tulee suoraan vuorilta eli vesi on huippukirkasta ja puhdasta. Joki on myös täkäläiseksi aika leveä, eli siinä mahtuu hyvin pulikoimaan.

Paikalle päästäkseen on autolla myös juuri ennen aluetta ylitettävä itse joki...

Lekoteltiin, mässäiltiin ja uitiin joessa. Vesi oli hiukan kylmää (varmaan samanlämpöistä mitä Suomessa kesäisin järvivesi) mutta rohkeesti Fridakin lopulta sinne uskaltautui. Rakastan mahogaanipuita, ja tuolla niitä kasvoikin joen varrella...

Huomenna meille tulee pariksi päiväksi yksi puolalainen purjehtija-couchsurffari, ja töissä tulee olemaan kiire eri tukihakemusten yms. kirjoittamisessa. Mutta nyt nautitaan vielä sunnuntaista...

Wannabe judoka

Sitä on oltu taas viikko urheiluohjaajan koulutuksessa. Tää toinen jakso oli vähän tylsempi kuin se ensimmäinen, käytiin paljon läpi samoja asioita ja karibian malliin keskusteltiin ja keskusteltiin ja aika rankasti asian vierestä varmaan puolet koko kurssista. Oli ns. osallistava koulutus. Huomasin että täytyis vissiin ottaa selvää eri pallo - ja mailapelien säännöistä. Oli meinaan ihan mielenkiintoista yrittää rakentaa tuntirunkoa käsipallon ympärille tuntematta koko pelistä yhtään mitään...Mutta tietoa on kertynyt ja ranskankielistä urheilusanastoa kanssa. 

Kung-fu panda styleee. Tällä asennolla ei ole mitään tekemistä judon kanssa...

Judoharkoissa olen myös edelleen juossut kolme kertaa viikossa, harjoittelun teen kahden eli collège luokan kanssa (vastaa suunnilleen ylä-astetta) ja yhden kehitysvammaisista teineistä koostuvan luokan kanssa. Nuo ylä-asteelaiset on kyllä pikkasen haastavia (lue kurittomia ja villejä) mutta sellasta suomalaista haistattelua ja kovis-meininkiä en ainakaan ole vielä havainnut. Koulutukseen kuuluvan näyttökokeen tulen varmaankin tekemään kehitysvammaisten ryhmän kanssa.

Judosta oon tykännyt yllättävän paljon. Vaikka en todellakaan vielä hallitse eri heittoja tai sidontatekniikoita, tykkään lajin filosofiasta.  Vielä kun saataisiin mun sensein kanssa ne teinit rauhoittumaan niin että puolet tunnista ei menisi kurinpitoon...

Pieni vesipeto

Frida rakastaa läträtä vedellä ja meressä kuvittelee jo osaavansa uida, eli vaatii että päästäisin irti. Se myös haluaa kahlata toooodella kauas, edes kaulan syvyydessä ei pelota. Viikonloppuna veispetoiltiinkin pihalla ja meressä.

Bonne année!

Roméon kanssa vietettiin aikuisten uutta vuotta ja vielä melko hulppeissa puitteissa, siippa oli meille varannut juhlaillallisen Martiniquen ainokaisella kasinolla.


Ruoka oli ihan älyttömän hyvää ja tunnelma muistutti etäisesti ruotsinlaivaa... Meidän lisäksi ravintelissa oli yksi nuori pöytäseurue, lähes kaikki muut illallistajat olivatkin sitten 60 ++... Mutta ei se mitään, oli kiva katsella kun söpöt vanhat parit nauttivat ja tanssivat innolla.  Runsas viini - ja shamppanjatarjonta myös varmasti vaikutti viihtyvyyteen ;).

Kuvissa alkupala ja pääruoka, tuo lohifile oli päällystetty mantelirouheella ja erilaisilla mausteilla, mm. chilillä!

Keskiyön vaihtuminen otettiin vastaan laskennalla, konfettisateella,  "bonne année" toivotuksilla ja poskisuukoilla juhlijoiden kesken. Shampanja virtasi siihen tahtiin, että osa vanhemmista herrasmiehistä alkoi olla todella juhlatuulella...

Ruokaövereiden jälkeen pyörähdettiin kasinolla vähän vielä pelailemassa. Ranskassahan rahapeliatomaatit on sallittuja vain kasinoissa, eli niitä ei marketeiden auloissa täällä näy.

Ilta lopetettiin Fort-de-Francen rannalla, missä käytiin ampumassa vielä raketit.

Onnellista uutta vuotta, bonne année kaikille blogin lukijoille ja kiitos että jaksatte seurata mun sekavia raapustuksiani! :)