Paluu arkeen

Viimeisesta postauksesta onkin hujahtanut jo aikaa, mutta olen jalleen maisemissa. :D

H:n ja A:n vierailu sujui niin intensiivisissa turistimeiningeissa ettei tullut tanne kirjoiteltua. Oli kylla tosi ihanaa nahda kavereita, puhua suomea, saada aiteen kaikki ihanat lehti, karkki yms.tuliaiset ja vahan visiteerata saarta. Loistavat pari viikkoa, kiitos asianomaisille!!

Kiivettiin mm. Pelé tulivuorelle, joka oli aika sporttisuoritus ainakin mulle (muut vaikutti vahemman kuolleilta ;)) ja Roméon aidin miesystavan luonna pienessa Riviére-Piloten kylan lahistossa. Oltiin siella yota, syotiin hyvin ja kerattiin puutarhasta banaaneja, avokadoja, pomme-canelleja, karambolia yms. Saatiin siis hirveat maarat hedelmia syotavaksi ja valilla hirvitti kun 84-vuotias mr. Julot pisti kasvistoa sileaksi viidakkoveitsensa kanssa.. :D Melkosia voimanpesia nama kaksi vastarakastunutta. Roméon aiti eli Mamie Dedekin juoksi putoavien leipahedelmien perassa.

Kaytiin H:n ja A:n kanssa myos monilla biitseilla kuten Martiniquen pisimmalla rannalla Les Salinesissa ja sademetsassakin seikkailtiin. Pistan tanne kuvaraporttia piakkoin.

Mutta nyt ollaan taas palattu arkeen ja mun paivaohjelma koostuu jalleen eri virastoissa juoksemisesta ja duunipaikan metsastyksesta. Pankkitili on jo avattu, jes, vaikka pankkikortti tosin on havinnyt postissa. Laitettiin uusi tilaus menemaan ja eikohan se sielta jossain vaiheessa tupsahda. Tarkeinta kuitenkin on, etta tilin auettua mulla on on oikeus paperilappuun nimelta RIB eli Réleve d'identité bancaireen jolla todistan asuvani tietyssa osoitteessa ja josta nakyy mun pankkitilin numero. Tata lappua taas tarvittaan mm. tyokkariin ja sosiaaliturvatoimistoon.

Eilein jonottelin lappuineni ja syntymatodistukseni kera sosiaaliturvatoimistossa kaks ja puoli tuntia ja tuloksena oli turha reissu, silla syntymatodistus oli englanniksi. Sehan pitaisi tietenkin olla ranskaksi. Ei auttanut purnaaminen ja muutenkin tati oli hyvin vastahakoinen edes antamaan lappua jolla voisin anoa paasya Ranskan sos.turvaan. Lopulta kun suostui sen hakemaan totesi etta kyseiset lomakkeet ovat loppu, ja etta mun pitaa palata uudestaan kaannetyn todistuksen kanssa ja tayttaa lappu sitten... Aivan ihanaa. Kyseisessa toimistossa jonottaa aina ehka viiskymmenta ihmista ja virkailijoita on toissa noin 5. Lisaksi se on auki kahdeksasta puoli yhteen ja kahtena paivana jopa neljaan! Suomen KELA alkaa mielessani muuttua paratiisimaiseksi palveluyhteiskunnan helmeksi.

Viikonloppuna oltiin Romskun kaa ekaa kertaa disessa eli klubbailemassa, se kun on taalla astetta kalliimpaa huvia. Paasymaksu on 20 euroa per naama ja kalja maksaa 8 euroa. Etta silleen. Ma paasin tallakertaa tosin ilmatteeksi koska ovimies joka oli ehka kannissa alkoi tunteilemaan jostain "ekasta kerrasta taalla vaimonne kanssa". Oli aika tyylikasta menoa, tanssittiin zoukia yms. Taalla oli myos mini-karnevaali vkloppunna jossa oltiin kanssa tanssailemassa. Viime helmikuun oikea karnevaali kun oltiin peruttu lakon takia (pelkasivat mellakoita). Laitan siitakin kuvia kuhan kerkian. Hienot oli asusteet ja tunnelma katossa.