Hellurei. Meillä oli kylässä saksalainen couchsurffari Miriam tällä kertaa, jota houstaillessa hurahti viime päivät ja viikonloppu mukavasti. Visiteerattiin esim. Salinesin rannalla josta tää eka kuvakin. Kyseessä on saaren pisin ja tunnetuin ranta, eli vilskettä riittää. Sain myös pistettyä palkkashekin eteenpäin ja ylläripylläri rahat ei kilahdakaan heti tilille, vaan prosessiin menee aikaa noin 15 (!) päivää. Tuskissani kiemurtelen ja odottelen, koska täällä on käynnissä syksyn alennusmyynnit. :D
Olin tosiaan myös tapaamassa Karisko-järjestön aktiiveja, ja mulle sieltä harjottelupaikka järjestyisi! Meinaavat mua viestintävastaavan pestiin ja osallistuisin myös Insertion- projektiin, joka tähtää työttömien ja muissa vaikeuksissa olevien nuorten elämänhallintataitojen parantamiseen. Haluaisivat että teen vuoden harjoittelun, ihan huippua, mutta saa nähä saanko Erasmus-rahan noin pitkäksi aikaa. Karisko on kyllä tosi mielenkiintoinen järjestö jossa on paljon eri projekteja ja hyvin originelleja tyyppejä! Mukana meiningeissä on myös antropologi ja arkeologi. Esimerkiksi tässä nuorisoprojektissa, jota vetää antropologi Thierry, nuoret rakentavat kaksi 16 metristä ja tonnin painavaa kanoottia jollaisia Martiniqueta asuttaneet Carib-intiaanit ennen käyttivät. Näillä kanooteilla olis projektin lopussa tarkoitus purjehtia aina Venezuelaan asti! Nuorille opetetaan myös purjehtemista, englantia, ympäristökasvatusta, laitesukellusta yms. Ens lauantaina oon menossa kanootti-harjotuksiin melomaan. Että ovat järjestössä sitä mieltä että totta kai aloitan siellä. Laitoksen päässä näyttivät myös vihreetä valoa, että enää puuttuu vain Erasmus-rahoituksen haku. Toivon todella että se menee läpi!
Saa nähdä tuleeko mun muista projekteista jotain, niinkun niistä opas-hommista ja yhdestä kahvilahommasta viereisessä Schoelcher:in kaupungissa. Huomenna oon menossa tähän kahvilaan haastatteluun, etsivät ekstraajia aina silloin tällöin lisäavuksi. Olisi meinaan ihan hyvä olla jotain lisätöitäkin harjottelun lisäksi, jos siiitä nyt siis tulee jotain, elämä kun täällä on aika kallista. Niin ja oon alkanut ajaa täällä autoa pikkasen. Melkonen suoritus multa, kun en oo autoa omistanut noin kuuteen vuoteen ja sitten pitäisi täällä uskaltaa suikkelehtia kaikkien kaahareitten keskellä. Ihan hyvin on kyllä mennyt, mitä nyt "pikkasen" ahistaa mm. motskariteinit jotka ajaa kaistojen välissä, kiemuraiset vuoristotiet, tielle puolittain parkkeeratut autot ja jokapaikassa tien yli loikkivat jalankulkijat. Taskuperuutusta on kanssa tullu harjoteltua ja mäkilähtöjä. Täällä kruisailun jälkeen Suomessa ajelu tulee sujumaan silmät kiinni. :)
Että tällästä täällä tällä kertaa.
Vauva-rapuja mangrovessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti