Synnytys

Hellurei ja hellät tunteet, tyttö "täytti" eilen kaksi viikkoa. Nopeesti on aika kulunut, vaikkakin aika sumussa...Mutta aloitetaanpa alusta, eli synnytyksestä.

Synnytys siis käynnistyi tasan raskausviikolla 41 +0, kun käytiin sairaalassa pakollisella tarkastuksella. Kätilö "teki jotain" eli avasi sormin kohdunsuuta ja sanoi että saattaa olla että tällä lähtee homma etenemään. No, niinhän se lähtikin. Supistuksia alkoi tulemaan, muttei vielä kovin tiuhaan. Käytiin esim vielä varaamassa lentoliput Suomeen... Iltasella sitten alkoikin sattumaan hieman enemmän, olin varma että supistuksia ovat ja lähdettiin sairaalaan sillä mielellä, että takaisin ei enää lähdetä. Noh, mut kytkettiin laitteisiin, mutta suureksi yllärikseni monitorissa ei supistuksista näkynyt jälkeäkään ja olin vain sentin auki. Passittivat siis kotiin sanoen että ei synnytys ole käynnistynyt. Noh, kotona sitten kärvistelin ja tunsin että kokoajan sattuu yhä enemmän kuitenkin ja että jos nää ei niitä supistuksia ole niin en kyllä ymmärrä mistään mitään...Lopulta kello 23 maissa kiemurtelin sohvalla siihen malliin, että Roméo päätti että  nyt kyllä lähetään joka tapauksessa edes tarkastamaan. Olinkin sitten jo kolme sormea auki ja sain jäädä paikan päälle.

Synnytys siis eteni, laattakin lensi...Yritin hengitellä supistusten välillä,  ja eipä siinä paljon mitään muuta voinut tehdäkään :D...
Lopulta mut siirrettiin itse synnytyssaliin ja sain epiduraalin kun olin 6 senttiä auki. Suosittelen lämpimästi, on kyllä tehokasta tavaraa..Eli ei enää tuntunut missään. Samoihin aikoihin huomattiin, että vauvan sydämen syke hidastui joka kerta, kun supistus loppui. Kätilöt sitä ihmetteli ja lääkärikin tuli sitten monitoria tsekkaamaan. Itse olin tässä vaiheessa just saanut epiduraalin ja niin helpottunut että en asiasta kovin edes tajunnut huolestua. Lääkäri sitten mutisi jotain itsekseen, olin kuulevani sanand "césarienne" ja kysyin että anteeksi, mitä sanoittekaan.. Lääkäri siihen sitten vastasi, että tosiaan juu, nyt sut leikataan että valmistelkaas tyttö leikkaussaliin ja lähti itse hiihtämään. Oli aika tökerösti hoidettu, mulle ei selitetty yhtään mitään vaan kärrättiin sitten heti leikkaussaliin. En ollut yhtään henkisesti valmistautunut tilanteeseen(olisi pitänyt!). Homma hoidettiin puudutuksessa eli olin hereillä. Tyttö syntyi sitten aamulla kello 5.07 ja Roméo sai kylvettää hänet. Lääkäri kertoi, että napanuora oli ollut kiertyneenä kaulan ympäri, joka selitti sykkeen hidastumisen. Minäkin sain sitten vauvan luokseni muutaman tunnin jälkeen ja sitten päästiin huoneeseemme vauvan kanssa.

Päivät sairaalassa olivat aika rankkoja, koska ensinnâkin vauva oli kanssani alusta asti vaikka en edes pystynyt aluksi nousemaan sängystä ja olisi pitänyt imettää jne. Heti seuraavana päivänä leikkauksesta kätilöt "pakottivatkin" mut kävelemään ja pesulle, en voi väittää ettei olisi ollut todella kivuliasta. Lisäksi vauva oli keltainen ja joutui lampun alle kolmeksi päiväksi ja hänen painonsa myös laski nopeasti ja paljon..Vauvaa tuli herätellä rinnalle kahden tunnin välein, koska hän ei itse herännyt syömään. Onneksi Roméo sai luvan olla yötä kanssani kaksi viimeistä päivää, oli suuri helpotus henkisesti. Kotiin päästiin lopulta kuuden päivän jälkeen, en olisikaan enään jaksanut paikassa päivääkään mm. väsymyksen ja henkilökunnankin takia, joista osa oli suorastaan ilkeitä.

Nyt menee jo paljon paremmin, vaikka edelleenkin beibiä tulee herätellä (kätilön käskystä) 2-3 tunnin välein ja joudumme antamaan pullosta lisäruokaa. Paino on kuitenkin lähtenyt nousuun, mikä on tärkeintä. Mulla ei maitoa siis ole luultavasti ollut tarpeeksi, koska vasta pullottelulla saatiin painoa lisää ja kun pulloa vähennettiin laski painokin. Nyt siis tissi-pulloruljanssi meidän huushollissa käynnissä vaikka elättelenkin edelleen toiveita täysimetykseen paluusta.. Saas nähdä kuinka käy.

Vauva tuli taloon

Viime lauantaina syntyi sitten rv 41+1 meidän pieni variksenpoikamme aamu viideltä. Synnytyskertomusta luvassa myöhemmin - sen verran kerron että jännitystä riitti ja lopulta tyttö syntyi keisarinleikkauksella. Olin sitten sairaalassa kokonaiset kuusi päivää, koska pikkuisen paino laski nopeasti vaarallisille rajoille johtuen mm. vauvan keltaisuudesta ja valohoidosta jota siihen annettiin yms. Strategiset mitat syntyessä olivat 50 cm ja 2900g, mutta paino laski komen ensimmäisen päivän aikana 2600 grammaan.

Kotiin päästiin vihdoin taistelun jälkeen viikonlopuksi (olinkin jo todella kypsä mm.sairaalan henkilökuntaan ja unenpuutteesta täysin uupunut). Nyt ollaan saatu levättyä ja hieman nukuttua ja olo on jo todella paljon parempi! Kotona imetyskin  on sujunut paljon paremmin.

Tällä hetkellä päivät kuluvat lähinnâ imettäessä - painoa kun pitäisi saada nopeasti lisää, joten pyrin imettämään kahden tunnin välin. Yöllä iskä tosin antaa välillä pulloa, että saisin hieman tätä univelkaa pois nukuttua. Kohta lähdetään punnitsemaan beibiä, sormet ristissä että painoa on tullut lisää! :)

Kuduro, beibi!

Martiniquella on tällä hetkellä kuuminta kuumaa kuduro. Kyseessä on musiikkigenre, joka on alunperin syntynyt 1990-luvulla Angolassa ja levinnyt sieltä erityisesti Portugaliin, Brasiliaan ja Cap Verdelle. Täällä kuduroa tanssaillaan kovasti diskossa ja se soi radiossa. En tiedä onko Suomessa vielä lyönyt läpi. Kuduro on aika kuumaa kamaa, itse nimikin tarkoittaa portugaliksi "kuumaa tai kovaa pyllyä" ( "cu duro")  :D Siitä voi wikin mukaan löytää vaikutteita raggasta, dancehallista, tecnosta ja socasta miksattuna perinteisiin angolalaisiin rytmeihin. Melkoinen sekoitus siis. Ja hyvin toimii tanssilattialla.
Shake that ass!

Kuuluisin kudurobändi on M.I.A:n kanssakin yhteistyötä tehnyt Buraka Som Sistema. Tässä kyseinen biisi.


Tässä martiniquelainen versio kudurosta. Video on muuten kuvattu osin yhdessä hillittömän kokoisessa hylätyssä hotellissa (Trois-Ilets), jossa oon itekin ollut ottamassa kuvia.



Vielä pätkä yksijalkaiselta  kudurostara Costuleta:lta. Tää oli viime kesän hitti. Ei kyl voi kun ihailla miehen muuvseja. :D

Hermot pinnalla

Täällä sataa. Helpottaa jonkin verran tähän kuumuuteen, eli tänään en ehkä hikoile niin montaa ämpärillistä kuin eilen. Meidän lähiposti on ryöstetty. Sossu on taas kadottanut kaikki tiedot ja paperit mun kuulumisesta ranskalaiseen sosiaaliturvaan - eli ties milloin saan äitiyslomarahat tilille. Eli business as usual.

  Eilen innostuin siivoomaan ja laittamaan paikkoja kuntoon. Norjalaiset kun tosiaan lähtivät takaisin vuonojen maahan, niin me perittiin niitten kuuden kuukauden aikana kerääntyneet tavarat ja ruokatarvikkeet. Aika paljon kerkee tossakin ajassa jo hankkimaan tavaraa. Meille kyllä kelpaa, eli saatiin kasa ruokaa, paljon pannuja, astioita, muutama tyyny jne. Innostuin huhkimaan siinäkin toiveessa, että vauva vaikka tajuaisi pikkuhiljaa etsiä reittiään ulkomaailmaan. On meinaan ollut vähä hermo tässä kireellä, en vaan yksinkertaisesti jaksaisi enää odottaa ja kökkiä yksin kotona. Mun päivät kuluu netissä ja katsoen koneelta  Housea ja Sinkkuelämää. Mitään tän kehittävämpää en ole jaksanut harrastaa, eli en ole kutonut vauvalle juttuja (en osaa, mulla kesti 2 vuotta saada yläastella villasukat aikaan, kertoo ehkä jotain), enkä ole innostunut piirtämään uusilla hienoilla puukynillä jotka ostin. Eli olo on laiska ja tylsistynyt :D  Roméo jää onneksi huomenna jo isyyslomalle kaheksi viikoksi.

Kaksi päivää laskettuun. Kaksi päivää!!

Tässä teille päivän musiikkipläjäys - perinteistä musaa à la Tanya St. Val

Barbapapan synttärit

Että onnea vaan Barbapapalle! Lapsena tykkäsin paljon, ja edelleen otusten muotokieli viehättää. Eli meidän pikkuiselle saattaa kerääntyä muutama barba-lelu ja kirja ihan salakavalasti. Pari kirjaa onkin jo bongattu...Barboilla  on virallinen nettisivukin, joka löytyy osoitteesta http://www.barbapapa.fr/.

Mitäs muuta, ei sen ihmeempää raportoitavaa.Me odotellaan edelleen päivä päivältä malttamattomina ja mamma senkun turpoaa.  Eilen söin raflassa päivällä ja illalla, melkosta! Näin pitkästä aikaa ex "tarjoilija-kolleegaani" Mikea ja illalla vietettiin norjalaisten läksiäisiä..Sniif, palaavat takaisin kotomaahansa kuuden kuukauden jälkeen.  

Kielisoppaa

Vika gynekäynti on nyt takana, hyvin meni vaikka odottaa sai taas iloiset puolitoista tuntia. Onneksi olin varautunut pokkarilla. Kohdunkaula on edelleen tiukasti kiinni eikä kuulemma ole lyhentynyt. Vauvan pää kuitenkin jo sitä painaa, eli ehkäpä tässä kohta puoliin... :D Virallinen laskettu aikahan on 9 heinäkuuta, eli vielä 8 päivää! Ja kyllä, odottavan aika on PITKA.

Niin pitkä, että sitä kerkeää oikein hyvin surffailemaan netissä. Joskus uhkasin laittaa enemmän juttua kaksikielisyydestä eli siitä kuinka lapsonen saadaan omaksumaan kaksi äidinkieltä suht samaan aikaan. Eli tässä siis jutun juoni pähkinänkuoressa.

"Yksilön kaksikielisyys tarkoittaa kahden kielen hallitsemista sujuvasti täysin tai lähes äidinkielen tavoin. Kaksikielinen ihminen kykenee aktiivisesti ajattelemaan ja puhumaan kahdella eri kielellä, ja niiden vaihtaminen toimii luonnostaan. Molempien kielten osaamisen ei välttämättä tarvitse kuitenkaan olla samalla tasolla. Kaksikielisyyttä ilmenee kaikkialla maailmassa ainakin jonkinasteisena jopa enemmän kuin yksikielisyyttä. Joissain maissa kaksi- tai monikielisyys onkin monikulttuurisuuden vuoksi itsestäänselvyys."  Wikipedia

Homma menee periaatteessa niinkin yksinkertaisesti, että kumpikin vanhempi puhuu johdonmukaisesti vauvalle (mitä aikaisemmin aloittaa, sen parempi) omaa kieltään. Ja tästä ei sitten saa poiketa.  Toinen malli on "kotikieli"-systeemi, joka toimii siinä tapauksessa että molemmat vanhemmat puhuvat keskenään samaa kieltä valtakielen ollessa eri. Eli  esim. Ranskassa asuva suomalainen perhe puhuu kotona ainoastaan suomeksi ja lapsi oppii kotimaan kielen vuorovaikutuksessa muun ympäristön kanssa.
Meillä tulee luonnollisesti käyttöön tämä ensimmäinen systeemi, eli minä papatan suomea ja Roméo ranskaa. Suomi tulee silloin olemaan ns. alisteinen kieli, jonka oppimiseksi tulee tehdä jonkin verran hommia. Avuksi tulee suomenkielellä puhumisen lisäksi erilaiset lastenlaulu CD:t, laulaminen yleensä, kirjojen lukeminen ja myöhemmin pelit ja telkkariohjemat (DVD).

Kaksikielisyyteen kohdistuu kuulemma edelleen paljon ennakkoluuloja. Väitetään esim. että lapsi sekoittaa puheessaan molempia kieliä - mitä kyllä tapahtuukin alussa, mutta hyvin nopsaan lapsi alkaa erottamaan kielet toisistaan. Ankytys ja muut puheongelmat on myös laitettu kaksikielisyyden piikkiin, mutta tämä on tutkimuksissa kumottu. Lisäksi puhumisen aloittaminen saattaa hieman hidastua. Mutta paljon plussiakin on - kahden kielen puhuminen pienestä pitäen esim. avartaa maailmankuvaa ja auttaa myöhemmin uusien kielten omaksumisessa.

Tässä  vielä muutama kiinnostava linkki:

http://www.omniglot.com/language/articles/bilingualkids1.htm (englanniksi)

http://plaza.fi/ellit/perhe/lapset-kasvatus/kaksikielisyys-on-valtava-haaste-mutta-mainio-mahdollisuus

http://www.enfantsbilingues.com/ (ranskaksi)