Saksan ostokset

Kun ei ole mitään kerrottavaa, voi aina esitellä ostoksiaan. Joten tässä tuon Saksan koulutusreissun saalista. Hieman innostuin tuhlaamaan yli varojeni ja nyt onkin tili aika paljon miinuksella tässä kuussa. Noh, raha tulee ja raha menee vai miten se nyt menikään...

Kolibri-toppi ja pakko-ostoksena villatakki. Mun vaatekaapista kun löytyy tasan ylsi pitkähihainen tämän lisäksi. Ei ollut ihan kesäkelit ei.



Pariisista tarttui mukaan nämä Marimekko-kuosiset converset. Lämpöä oli noin 11 astetta ja mulla oli sandaalit jalassa joten jotkut kengät oli saatava. Halvemmatkin olisi ehkä voinut ostaa mutta ihastuin näihin.

Noh, ne converset hiersi ihan törkeesti ja olin täysin tuskissani parin päivän jälkeen. Joten tuli ostettua sandaalit (ja laastaria!)

Tää oli vaan halpa. Ja siinä on hippipitsiä.

Tässä purkissa oli "Kölnin kiviä" - nimisiä karkkeja mutta nyt siinä on lähinnä rannalle ajautuneita lasipaloja

Koruteline, tuli tarpeeseen!

Vihreää kesään

Juhlat Trénellessä

Roméon veljentyttö vietti viikonloppuna konfirmaatiojuhlaansa.Sukua ja kourallinen naapureita siis juhlimassa tapahtumaa, ja kuten täällä on tapana, kestivät juhlat keskipäivästä iltamyöhään. Menoa ja tunnelmaa kyllä riitti, kuten aina. Syötiin, juotiin, pelattiin dominoa ja korttia ja grillattiin.  Kuten joskus olen ehkä maininnutkin, on Roméo kotoisin Fort-de-Francen yksistä köyhimmistä kortteleista tai voisipa sitä kutsua jopa favelaksi, eli Trenelle- Citron:ista. Korttelissa asuu nykyisin noin kahdeksan tuhatta ihmistä.

Trenelle on rakennettu 1950-luvulla keskustaa ympäröivän kukkulan rinteeseen maalaisväestön kaupunkiin muuton yhteydessä. Kuten kuvasta näkyy, rakentaminen oli luvatonta ja suunnittelematonta. Nykyään omistusoikeudet on kuitenkin tunnustettu ja talot ovat siis laillisesti omistajiensa omia.  Ensimmäiset puiset talot on nykyään korvattu betonisilla ja korttelissa on sähköt ja viemäröinti (Roméon mukaan 90-luvulta lähtien).  Roméon veljen perhe on rakentanut talonsa lapsuudenkodin päälle.

Muistan edelleen elävästi ensivisiittini Trénellessä. Jokapuolelta raikuvan musiikin, talojen ulkopuolella notkuvat poikajoukot. Kissat, koirat ja kanat. Millaista kuntoa ja vaivaa vaatii talojen välissä kiemurtelevien rappusten nouseminen. Roméon pienen kotitalon, jonka kahdessa minikokoisessa huoneessa on kasvanut seitsemän lasta. Kuinka Roméon äiti otti mut vastaan avosylin ja miten välittömiä ja positiivisia koko perhe oli.  Miten erilaisista taustoista ja kulttuurista me tullaan ja silti ymmärretään toisiamme.

Onnea siis Johanalle konifrmaatiosta ja toivottavasti tyttö jaksaa edelleen opiskella ahkerasti (veljensä kanssa ovat luokkansa parhaiden joukossa) ja ehkäpä jonain päivänä totetuttaa unelmansa matemaatikoksi tulosta. Trénellestä voi olla haastavampaa ponnistaa mutta mahdotonta se ei todellakaan ole.

Sankari ja Roméon veli Dani

Frida tanssin pyörteissä Nadian kanssa

Tarhan juhlat

Fête de fin d'année eli "kevätjuhlat" . Pikkutyypit oli opetelleet lauluja ja sadun, suurin ilo irtosi kuitenkin pomppimisesta ja tanssimisesta. Ruokaa oli paljon ja se oli hyvää. :)

Tässä lauletaan lintulalulua

Ja sitten tanssitaan

Satu kyyhkyseksi muuttuvasta tytöstä

Nam nam

Koulutusta Saksassa

Kotona ollaan taas! Blogihiljaisuuden syynä siis pikaviuhahdus Bonnissa. Reissussa olin yhteensä kuusi päivää joista kolmen ja puoli meni koulutuksessa. Suhteellisen rankka reissu näin niinkuin aikataulujen ja jetlagin puolesta. Tuli tutustuttua niin Thalys-juniin, RER:ään ja saksalalaisiin paikallisjuniin ja busseihin. Eka kerta Saksassa ja maa vaikutti varsin mukiinmenevältä eli olispa kiva päästä tutustumaan toistekin.

Kölnin juna-asema

Itse koulutus oli ihan huippu, meitä oli parisenkymmentä osallistujaa ympäri Eurooppaa - Puolasta, Ranskasta, Suomesta, Romaniasta, Albaniasta jne...Kolme päivää tiukkaa trainingia aamusta iltamyöhään hiotutti jengin todella hyvin kokoon ja meillä oli todella hauskaa! Kyseessä oli siis EVS:ään eli European Voluntary Serviceen liittyvä koulutus. Sain todella paljon uutta tietoa ja innostusta aloittaa vapaaehtoisten lähettäminen.

Bonn

Tuli myös shoppailtua, aina kun tilaisuus koitti, sillä kuten on tullut ruikutettua Martiniquen vaatetarjonta on mitä on. Rätti - ja kenkäesittely ehkä kuitenkin myöhemmin...

Paluumatkalla nukuin yön Pariisissa, tai oikeastaan sen liepeillä eli Boissy St. Légerissä R:n siskon perheen luona. Olin niin rätti että Pariisiin en jaksanut lähteä tutustumaan vaan Gare du Nordilta posotin suoraan "banlieu"hin. Näin vihdoin Romeon siskon tyttären lapsen, joka on Fridaa vain alle vuoden vanhempi.

Eilen sitten saavuin taas takaisin, ja voi kyllä on "good to be home" :)

Lovely day

Aurinko paistoi ja friidu ja itseni oli kutsuttu viettämään päivää Sainte-Anneen, ohjelmassa oli melontareissu pienelle saarelle jossa syötiin mahtava grillilounas rannalla. Mä en tälläkertaa melonut, vaan päästiin Fridan kanssa muskeliveneen kyytiin muiden lasten kanssa.

Aina vaan jaksaa ihmetellä näitä etelämartiniquen valkohiekkaisia paratiisirantoja, eipä tästä kyllä maisemat paljon parane!

Huomenna tavataan yhtä vanhaavanhaa kamua JB:tä, joka on työmatkalla täällä, kivaa vaihtaa kuulumiset piiitkästä aikaa. Tiistaina lähdenkin sitten Youth In Action- koulutukseen Saksaan, tarkemmin Bonniin ja reissussa olen kuusi päivää. Hip ja hei!

Tässä meinattiin törmätä pohjaan eli otettiin takapakkia

Välipalapaussi "fonds blanc"illa eli keskellä merta olevalla matalikolla

Jugurttikakku (gâteau au yaourt)

Olen hurahtanut jugurttikakkuihin. Kyseinen kaakku on superhelppo ja nopea tehdä, eikä sitä voi kovin helposti kämmätä. Eli täydellinen resepti kaltaiselleni sunnuntaileipurille. Kertoo varmaan jotain, että gâteau au yaourt on vissiin usein ranskalaislasten ensimmäinen leivontaresepti...

Jugurttikakku (4 hengelle)

 - 1/2 paketti leivinjauhetta (eli 5 grammaa)
- 1 jugurttipurkki (tyyliin danone, 125g)
- 1 1/2 purkkia sokeria
- 1/2 purkkia öljyä
- 3 purkkia jauhoja
- 2 munaa
- sitruunankuorta (tai kookoshiutaleita, suklaata, banaania...)

Tässä reseptissä siis käytetään mittana jugurttipurkkia. Eli tyhjää ensin jugurtti astiaan, sekoita joukkoon leivinjauhe. Pese purkki ja mittaa sillä sekaan öljy, sitten sokerit,  jauhot, munat ja mausteet. Kakkua voi helposti varioida lisäämällä taikinaan esim. murskatun banaanin, kookosjauhetta, kaakaojauhetta jne.
Levitä taikina pienehköön voideltuun kakkuvuokaan.

Paista uunissa 180 °C noin puoli tuntia (varo kuivahtamista).

äitien juhlaa

Täällä juhlittiin tänään ranskalaista äitienpäivää. Aamu alkoi siis ihanasti aamiaisella sänkyyn kera ruusun ja pienen lahjan, sekä Fridan (eli tarhan tätien) tekemillä kahdella (!) söpöllä kortilla.

Kortissa komeilee Didine-lintu, friidun tarhassa on tänä vuonna jonkinlainen lintuteema, eli erilaisia linnunnimiä opetellaan ja lintupiirroksia on seinät täynnä.

Kortti numero 2, tarhassa on ahkeroitu!

Iltapäivällä tehtiin yllätysvisiiti Roméon äidin luokse, josta "mamie" kovin ilahtuikin.
Laulettiin, mamie soitti huuliharppua, esitteli käsitöitään ja myös pelattiin tietenkin dominoa.
Tästä on hyvä aloittaa uutta viikkoa :)

Suomi kutsuu taas

Jiihaa, lentoliput Suomeen on vihdoin hankittu mulle ja Fridalle. Isukki jää (tälläkin) kertaa kotivahdiksi ja yrittää meidän poissaolessa saada remppaa taas hieman edistymään.
Lähtö koittaa heinäkuun 18 päivä ja kotomaassa ollaan lähes elokuun loppuun. Ihanaa, että pystytään olemaan oikein ajan kanssa, kerkee sitten kunnolla rentoutumaan. Ja niillä hinnoilla mitä joutuu pulittamaan kahden ihmisen lennoista (Frida kun on kerennyt täyttää 2 -vee tuolloin) kyllä ihan mielellään onkin reisussa enemmän kuin sen kaksi viikkoa. Hieman on suolaiset hinnat nääs kyl!

Pikkaisen tuppaa tuo pitkä lento vaihtoineen vilkkaan taaperoisen kanssa taas jännittämään....
Kolme (!) edellistä reissua neidin kanssa on mennyt kyllä todella hyvin, mutta nyt kun tuo paikallaan olo on hieman haastavaa niin hieman arveluttaa. Toivottavasti selvitään kunnialla, kahdestaan lapsen kanssa lentäminen ei kyllä ikinä ole mitään herkkua - varsinkin kun on 9h lento + kentän vaihto + neljän tunnin odotus + kolmen tunnin lento. Rattaita mähän en myöskään pysty ottamaan mukaan koska en yksin pysty raahaamaan matkalaukkua plus työntämään samalla rattaita. Viimeksi friidu istui tyylikkäästi laukkukärryn etukorissa, jota ei siis saisi tehdä, mutta eipä ollut kauheesti vaihtoehtoja. Kysyn vaan, että milloin ranskalaisille kentille saadaan sellaiset lapsentyöntö/matkalaukku -kärryt, joita  on esim. HKI-Vantaalla....

Noh, kaipa me perille päästään oli miten oli! Eniten pelkään sitä tilannetta, että Frida huutaa kuin palosireeni ja koko kone katsoo murhaavasti äitä, joka ei saa lastaan hiljaiseksi. Tätä ei ole vielä onneksi tapahtunut, ja toivon oi toivon ettei tulekaan tapahtumaan. Tiedän, että on niitä ihmisiä jotka ymmärtävät, että lapsista kuuluu toisinaan rumia ääniä ja että ne ovat hieman vilkkaampia kuin aikuiset. Ja sitten on niitä, joiden mielestä lapsia ei saisi päästää koneeseen ollenkaan ja annas olla jos Jani-Petteri potkaisee kerrankin istuintani niin nähdään mistä kana pissii...Toivottavasti vierustoverit on siis tuota ykkösryhmää. Tottakai lapsilta pitäisi kuitenkin löytyä jonkinlaista itsehillintää ja käytöstapoja, mutta lapselta ei voi vaatia samanlaista käytöstä kuin aikuiselta.

Tämä on varmaan se worst case -scenario: Känkkäränkkä iski - kolmivuotias poistettiin koneesta!

Vinkkinä pienten kanssa matkustaville:

- Ajoita lento mieluiten iltaan/yöhön varsinkin pitkille lennoille
- Varaa istumapaikka käytävän puolelta ja läheltä vessoja
-Pakkaa lapselle oma kassi, johon tunget kaikki lennolla ja vaihtojen aikana tarvittavat tavarat ja jota pidät jaloissasi lennon aikana
-  Pakkaa kassiin:
-  ruokaa, naksuja, keksejä, nokkamuki/paljon maitoa ja tuttipullot, mehua
- Lusikka, ruokalappu, paperia, muovipusseja
- Erilaisia viihdykkeitä: kirjoja, leluja, kyniä, paperia...
- Vaipat, pyllypyyhkeet,
- Vaihtovaatteet ja villatakki tms (koneessa on usein kylmä)
- kikka kolmonen: osta jokin uusi lelu tai kirja, jonka annat pikkutyypille kun alkaa näyttää siltä, että menee hermo
- Kävele lapsen kanssa käytävällä aina kun mahdollista. Vessojen vieressä on näppärä levennys, jossa lapsen voi antaa heilua hetken aikaa ympäri!