viikko 18 ja työrintamalla tapahtuu

Töissä oli aika mielenkiintoista tällä viikolla. Pomo oli meinaan "hermolomalla", veikataan että ihan hermoromahduksen ois saattanut saada. Lauantaina kun tulin töihin niin sain kuulla, ettei miestä ollut näkynyt koko päivänä. En kyllä yhtään ihmettele, että on tähän tilanteeseen ajauduttu." Le Baron" kun vääntää sellasia 15 tunnin tai ylikin työpäiviä 6-7pv viikossa. Pientä työnarkomaniaa havaittavissa. Mutta joo, on kuulemma palailemassa hommiin jo tänään, eli aivan liian aikaisin. Odotan mielenkiinnolla mitä tästä seuraa...

Multa on myös hommat vähenemässä, ovat palkanneet uuden tarjoilijan. Ja tän sain kuulla epävirallisesti työkaverilta. Tuun siis tekemään enää 2 päivää viikossa. Uus tarjoilija kun tulee halvemmaksi, koska on rafla-alan koulutuksessa ja tekee työharjotteluna hommia kahvilassa. Muttamutta, eipä kuulkaa haittaa, koska meikähän pääsee järjestöhommiin. :) Tänään väännettiin työsoppari Kariskon kanssa ja mä en  vieläkään voi uskoa todeksi hyvää tuuriani. Ja ei ehkä vielä kannata liikaa hehkutella, koska takapakkia voi tulla vielä. sopimus kun on sellainen, jossa valtio (tai työkkäri en oo ihan perillä?) maksaa mun palkan, ja koska en saa esim. työttömyyskorvausta yms, voi olla etten ookkaan kelpoinen. Eli asiasta lisää myöhemmin...Tänään on kuitenkin ollut melko voittajafiilis!

Juhlistin mahd.uutta työpaikkaa shoppailemalla Carrefourissa ja lelukaupassa ja palasin kotiin nälkiintyneenä - ei hyvä - tuli vedettyä sellaset safkaöverit että en sen jälkeen tässä ookkaan kauheesti ollut voimia tehdä yhtikäs mitään. sipsit on kyllä saatanallinen keksintö. Mutta ostin beibille yhden ranskalaisten suosituimmista vauvaleluista - ja se on mustakin aika loisto keksintö- eli sophie la giraffen. Kirahvi on siitä vinkeä, että se on tehty myrkyttömästä luonnonkumista ja värjätty ruokaväreillä. Vaavi voi siis huoletta nassuttaa lelua, ja se on siihen kehiteltykin, eli lievittää myös hampaiden kasvamisesta johtuvia ienkipuja. Lisäksi siitä lähtee vinkuääni puristaessa. Ja onhan se aika söppelikin.

Mulla ei ole ollut juuri mitään kauheita raskausoireiluita. Oon ilmeisesti ollut todella onnekas, tai sellasen käsityksen saa ainakin lukiessa eri vaivojen kuvauksia ja muiden odottajien blogeja. Mua vaivaa lähinnä vaan 1) jatkuva vessassa juokseminen ja 2) hillitön nälkä 3) pahentunut allergia ja 4) suonikohjut ja jalkaturvotus. suonikohjut oli yllätys joka oli kyllä tiedossa - kun kulkee suvussa. Toistaseksi vielä tosi pienet että lähinnä ärsyttää, koska ovat rumat. Toivontoivon että katoavat synnytyksen jälkeen. Lisäksi on ollut jotain mahan venymisestä johtuvia kipuja ja pientä muistinmenetystä on ollut ilmassa yms. Mutta ei mitään hillitöntä tuskaa ole toistaseksi ollut.  Mutta joo, pahinhan on kai vielä edessä.. :)

Mahaa ja jenkkiksiä oon rasvaillu ahkerasti, vaihdoin just bio karité-rasvaan joka on ollut aika ihanaa. Massu on tällä viikolla alottanut todella paisumisensa, eräs asiakkaistakin jo kysäisi että olenkohan monennnella kuulla. Mutta on se edelleen silti aika pieni ainakin omasta mielestäni. Ilmeisesti vuosien villi opiskelijaelämä ja kaljan kittaus on venyttänyt vatsaa siihen malliin, että tilaa löytyy.
Potkuja ainakin kuvittelen tuntevani, vaikka todella harvoin, ehkä pari -kolme kertaa päivässä. Mutta että tunnen kuitenkin, jee!

Kaikki testituloksetkin tuli labrasta, paitsi trisomia joka pitäs käydä kysymässä lekurilta. Ei mitään häikkää, sokeriarvot ja jopa hemoglobiini on kunnossa (vaikka alarajoilla) vaikken rautaa ole vetänytkään. Veriryhmäkin on nyt tiedossa, eli A+.