Pääsiäinen tropiikissa

Nonniin. Pääsiäinen mennä hujahti ilman munia, raeruohoa, sulavan lumen ääntä, pajunkissoja ja noitia. Sen sijaan nautittiin accroja - eli pieniä rasvassa paistettavia "taikinapalleroita" jotka tehdään vaikkapa kalasta, katkaravuista ja kasviksista. Eri hyviä ovat, etenkin Mamie Denisen tekemät joita mässäilin kun olin kylässä. Täällä resepti kasvisaccrojen tekemiseen (ranskaksi). Accroja syödään pitkänä perjantaina, jolloin ei siis tule syödä lihaa ja muutenkin tulisi välttää rasvaa ja mässäilyä. Erilaiset pyhinvaelluskulkueet ovat myös todella suosittuja, mitä vaivalloisempi taival sen parempi. Kirkot ovat täpötäynnä koko pääsiäisajan, ihmiset täällä ovat edelleen hyvin uskonnollisia.

 

                    Jännä toukka jota kutsutaan "cenille rasta:ksi" :)

Pääsiäismaanantaina "Lundi pâques" martiniquelaiset valloittavat saaren kauneimmat rannat koko suvun voimin. Niin siis mekin Roméon siskon ja veljen perheiden kanssa. Heti aamusta aikaisin tulee keretä rannalle valloittamaan varjopaikka puiden katveesta. Piknikille tulee myös varustautua asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa vähintään ruokatarjoilun takaamista koko konkkaronkalle isoäideistä vauvoihin - eli isot kattilat apetta, mahdollisesti pallogrilli ja juomat kylmälaukussa (plus tietty rommi). Lisäksi suurimmalla osalla perheistä on mukana omat tuolit ja pöydät, teltat lapsille, domino-setti, vesilelut, petanque ja viimeisenä silauksena generaattori, mankka ja hillittömät kajarit. Rannalla jossa oltiin oli siis melkoinen kakofonia kun eri perheet:nuorisoporukat luukutti musiikkiaan vieri vieressä.

Pääsiäismaanantain kuningas on rapu, tarkemmin maarapu. Rapuset pääsevät ruokapöydän keskipisteeksi perinteisen "Matoutou de crabe":n muodossa.  Kyseessä on siis eräänlainen rapusoosi tai pata...Rohkaistuin maistamaan pikkaisen vaikka kaikki ne sakset vähän kammottivatkin.
Lisäksi kilpaillaan mm. parhaan "matoutoun" tekijän tittelistä ja järkättiinpä eräällä rannalla jopa rapujen kilpajuoksu. :)