sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Strömsö goes caribbean

 Tänään opimme valmistamaan kalebassipuun hedelmästä kulhon ja mukin. :) Et tarvitse muuta kuin sahan, lusikan, aurinkoa tai sen puutteessa hiustenkuivaajan. Calebassier (Crescentia cujete) tai "coui" on wikin mukaan pieni trooppinen puu, jonka hedelmistä jo intiaanit valmistivat astioita. "Coui"-nimi, joka on edelleen käytössä kreolissa, onkin tupi:n kielinen termi (You know, Tupit ja Nambikwarat, Claude Lévi-Strauss;)). Intiaanit siis väsäsivät hedelmistä astioita jotka värjättiin käyttämällä roucouta tai indigoa. Neljään osaan halkaistusta calebasse:sta saatiin lusikoita. Me siis saatiin nämä hedelmät Karisko:lta, koska käyttävät ainoastaan "coui"ta ruokakulhoina eri tilaisuuksissa. Ekologista ja perinteistä.
Joka tapauksessa. Edetäänpäs valmistuksessa. Hedelmä siis yksinkertaisesti sahataan kahtia ja sisällä oleva hedelmäliha kaivetaan pois esim. lusikalla. En suosittele syömistä, jollei välttämättä halua messevää ripulia jotta saisi vaikkapa sairaslomaa. Hedelmästä on perinteisesti tehty jonkinlaista rohtoa jota on käytetty mm.auringonpistoksiin.  Puolikkaat pestään ja jätetään kuivumaan aurinkoon. Tänään tosin satoi, joten jouduin  kuivattamaan kuoria ei-niin-perinteisesti hiustenkuivaajalla. Ja voilà, tässä meillä kaksi kaunista kulhoa vaikkapa hedelmille tahi muuhun säilytystarkoitukseen ja kaksi pientä mukia. Kalebasseista voi tehdä paljon muutakin. Niihin voi kaivertaa ja tehdä vaikkapa naamioita tai tehdä pieniä pussukoita tai kasseja. Näitä löytyy jonkinverran turistimyymälöistä ja etenkin rastat tykkäävät väkrätä kalebassista (ja bambusta) erilaisia tuotteita. Me likes.  
Posted by Picasa

3 kommenttia:

  1. Kiva juttu, todellakin nopea ja helppo ekologinen astia :-)

    VastaaPoista
  2. hienoa että Drömsö perinne jatkuu siellä meren takana ja noin kätevillä ruokakupeilla, saako sellaisia toivoa äitienpäivälahjaksi!
    Voikaa hyvin! t.käsityön asiantuntija Lohjalta

    VastaaPoista
  3. Hei!
    Mukava seurata kirjoituksiasi. Onnellista odotusta! terv. Helena Asemanrinteestä

    VastaaPoista