Lepoa

Meidän vieraat lähtee huomenna. Eli kolme viikkoa kunnialla saatettu loppuun vaikkei ihan helppoa ollutkaan :D. Suomalais-kamerunilais-ranskalais-martiniquelainen yhteiselo kuitenkin pelasi ihan OK ottaen vielä huomioon että vieraista toinen on 78 ja toinen 45 vee. Jeanin hyvin luultavasti viimeinen kaukomatka.

Itse sain gynegologilta sairaslomaa aina äitiysloman alkuun saakka. Pikku tyyppimme huitelee ilmeisesti vatsanympärykseltään ja painoltaan käyrien alla - eli on ilmeisesti laiha ja tai pieni. Niinpä mulle määrättiin lepoa ja kätilö tekemään kotikäyntejä kaksi kertaa viikossa. Eka olin tietty ihan paniikissa mutta ilmeisesti tämä on lähinnä varotoimi. Muuten kaikki  tuntuu olevan  kunnossa - ei mitään häikkää verenpaineen tai eri veri yms.kokeiden kanssa. Yritän olla rauhallisin mielin ja ottamatta liikaa stressiä asiasta. Kätilö lähti juuri, olin kytkettynä melkeen tunnin laitteessa jolla mitataan vauvan sydämen sykettä,liikkeitä ja supistuksia. Kovasti beibi liikkui ja syke oli normaali, eli rien à signaler, kaikki hyvin. Huh.

Täällä alkaa sadekausi pikkuhiljaa joten ilma on aikas tuhkahduttavan kuuma. Ja raskaus ei auta asiaa - eli hikoilen kuin pieni sika ja unelmoin ilmastointilaitteesta. Muuten oon nauttinut vapaa-ajasta ja käynyt uiskentelemassa ja muutenkin visiteerannut saarta vieraiden kanssa. Käytiin esim. St. James rommipanimossa joka on aika pittoreski. Mestaan kuuluu vanha villa jossa rommimuseo, kunnostettu minijuna joka kulkee banaani-istutusten läpi ja itse rommitehdas.

Martiniquelainen rommi on muuten maailman parasta (ainakin täkäläisten mukaan). On se ainakin ainoa maailmassa jolla on AOC-merkintä. Lisäksi toisin kuin Negritat yms. englantilaisten saarten tuottamat rommit, jotka tehdään melassista (joka on siis sokeriruo'sta yli jäävä siirappi sen jälkeen kun siitä tehdään sokeria) täkäläinen rommi valmistetaan käyttämällä puhdasta sokeriruokomehua joka sen jälkeen tislataan. Että muistakaahan suosia ranskalaista myös Alkossa käydessänne. ;)