Muutoksen tarpeessa...

Roméolla on enää pari viikkoa jäljellä ennen töiden loppua yksityisenä sairaanhoitajana nykyisessä paikassa. Huh helpotusta oikeesti, en olisi ehkä mäkään kovin kauan jaksanut tätä nykymenoa. Sitä vasta huomaa oman väsymys - ja kypsyystasonsa silloin, kun vähän helpottaa, kuten nyt kun mun pomo on ollut poissa muutaman päivän melontareissulla. Olen ehtinyt siis hieman löysäillä ja jopa siivota kylppärin (!) ja lukea pari lehteä. 

Kyllä se vaan hiukan on välillä rasittavaa ja väsyttävää olla 90% vastuussa tarhareissuista, lapsen aamu - ja iltatoimista, siivoamisesta, kauppareissuista ja ruuaanlaitosta. Ja tämän lisäksi vääntää hommia illalla vielä koneelta siinä sivussa ja lapsen mentyä nukkumaan. Niin ja sitten vielä se seikka, että ollaan friidun kanssa ainakin joka toinen viikonloppu kahdestaan kun R on töissä. Että ei ihme, jos on välillä vähän hermo kireänä. Ei ihme, ettei  kumpikaan jaksa tai kerkeä harrastamaan mitään. Ei ihme, että välillä otetaan yhteen asiasta jos toisesta. 

Jonkinlainen "herääminen" ja napsahdus on kuitenkin molempien päänupeissa tapahtunut, ja toivonkin että asiaan tulee muutosta. Roméo etsii paremmin johdettua kabinettia jossa ei tarvitsisi vääntää ylipitkiä työpäiviä ja mullakin on suunnitelmissa uuden duunin etsiminen syksyllä. Tarvitsen muutosta, hidastamista, enemmän aikaa perheelle ja vapaa-ajalle ja vähemmän stressiä. Varmastikin vielä pystyisin pinnistämään ja jaksaa pyörittää tätä kuviota, mutta millä hinnalla? Kukaan ei ole korvaamaton, kuten äitini aina jaksaa muistuttaa ja työ ei ole yhtäkuin elämä. Joskus pitää vaan uskaltaa heittäytyä ja uskoa että muutos vie parempaan suuntaan.

It is time for a change....

PS. Tänään vietettiin äitienpäivää ja vierailtiin mamien luona. Vesiputouskuvat eiliseltä reissulta Balataan.