Eipä oo taas jaksanut ja kerennyt blogiakaan päivitellä.. Syynä tähän on ollut loppumattomalta tuntunut ja eri raskas viikko. Eli tästä tulee nyt valivali postaus, koittakaa kestää. Tuntuu että oon joutunut vähän liian isoihin kenkiin tän järjestöpestin kanssa, eli ei riitä omat taidot hoitamaan hommaa. Ongelmana on myös ohjauksen lähes täysi puute, ja tapa jolla hommia hoidetaan. Eli olo vähän kuin uimataidottomalla, joka on heitetty mereen ja katsotaan uppooko vai räpiköikö rantaan. En mene nyt yksityiskohtiin, mutta ongelmana lafkassa on etenkin työn organisointi - kaikki langat ovat yhden henkilön käsissä, asiat hoidetaan viime tingassa ja paniikilla. Esim mun oletetaan osaavan tehdä vaikkapa apuhakemuksia ja viestintään liittyviä juttuja täysin itsenäisesti ja lähes ilman ohjeistusta, ilman minkäänlaista kokemusta kys. hommista. Eli oon ollut todella paskoissa fiiliksissä koko viikon ja monta kyyneltäkin on tullut asian tiimoilta tirautettua. Itse kun kuitenkin yrittää tehdä parhaansa, mutta kun ei vaan osaa tai on tehnyt väärällä tavalla niin ei ole kivaa.
Että koitan nyt miettiä mitä teen tän homman suhteen, jatkanko vai luovutanko suosiolla. Ei tee meinaan vauvalle hyvää tää jatkuva stressaaminen plus omatkin voimat on tällä hetkellä aika finaalissa. Mutta onneksi oon viikonloppuna pystynyt relaamaan ja vähän ulkoistamaan taas tilannetta ja nyt tuntuu kuitenkin vielä siltä, että yritän vielä sinnitellä. Eli ehkäpä alku on vaan hankalaa ja totuttautumalla tilanne helpottuu... Jotta toivossa eletään.
Muuten siis pyyhkii ihan ok, raskaus on kuudennella kuulla eli vauva alkaa olemaan jo aika iso kaveri - kuulee vaikkapa ulkopuoliset äänet kohtuun ja tästä lähtien alkaa kerryttämään painoa ihan tositeolla. Maha on kanssa jo saanut vähän muotoa vaikka edelleen on kaikkien mielistä oudon pieni. Hmm. Odottelen sokerirasitustestin tuloksia ja seuraavaa gynekäyntiä.
Täällä kuumuus jatkuu edelleen vaikka toissapäivänä satoikin ekaa kertaa noin kuukauteen. Kuivuusasteesta kertoo jotain jo se, että Pélée- tulivuorella on riehunut iso tulipalo, jota ei palomiehet saaneet sammutettua ennen kuin sade sen taltutti. Kasvisto vuorella kun on kuitenkin sademetätyyppistä ja ilma siellä yleensä kosteaa...Paikallisvaalit on kanssa käynnissä eli "Conseil Regional"in presidentiksi on kova kilpailu ja vaaliautot surraa kovaäänisineen pitkin katuja. Eilen oltiin tuulettumassa reggaekeikalla, pääesiintyjänä Straika D, dancehallia ja reggaeta tekevä martiniquelainen artisti. Ihan ok keikka vaikka saatiinki odottaa kolme (!) tuntia ennen kuin kukaan esiintyjistä viitsi kiivetä lavalle. Eli vähän toi odotus ainakin mulla laimensi intoa. Mutta tässä vielä Straikaa teille.
Tsemppia siella! Asun myos Ranskassa ja Martinique on mullekin tuttu paikka, muutaman kerran kaynyt siella. Toi on juuri niin "Ranskaa" miten kuvailit uuteen tyohon sopeutumista, ei sitten minkaanlaista ohjastusta. Koita kestaa, sympatiat sun puolella!
VastaaPoista