Tänään on sitten lähtö Suomeen, voi ihanuutta! Siitä onkin jo kulunut vuosi ja kolme kuukautta, kun kotomaa jäi taakse ja muutettiin Martiniquelle. Paljon on ehtinyt siinä välissä sattua ja tapahtua, ja ennen kaikkea muuttua. Isoin muutoksista on tietenkin tytön syntymä, joka tuntuu oikeastaan jonkinlaiselta elämää halkovalta tapahtumalta - on elämä ennen vauvaa ja sen jälkeen. Toinen suuri muutos entiseen elämään oli opiskelijaelämän loppuminen noin puolitoista vuotta sitten jo (!). Jyväskylän Y-opiston käytäviä tulikin kulutettua sellaiset kuutisen vuotta. Sitä aikaa kyllä toisinaan muistelee nostalgisena - oli juhlaa, riekkumista, kamujen kanssa hengailua ja hyvin huoletonta eloa. Ja kai sitä tuli opiskeltuakin jossain vaiheessa.
Mikään ei kuitenkaan (onneksi) kestä ikuisesti ja elämä kuljettaa eteenpäin... Ja nykytilanne on ehdottomasti yksi hienoimmista mitä voi olla! :) Pieni vauva vaatii paljon ja vauva-arki on toisinaan väsyttävää, mutta pieni tuhisija tuo kuitenkin moninkertaisesti enemmän iloa ja onnea kuin "vaivaa". Tuoreelle äidille lähes kaikki mitä vauva tekee on aivan ihmeellistä, suloista ja ihanaa, oli sitten kyseessä pieru tai syliin maha täynnä maitoa taintuminen....Ja tämä on vasta alkua, odottakaas kun kaveri oppii konttaamaan ja puhumaan!
Mutta kohta siis koneeseen: Fort-deFrance-Pariisi-Helsinki, on arrive!
Frida on kiva nimi :D
VastaaPoistaVai että Jyväskylästä. Oltiin varmaan fukseja samaan aikaan... Joskaan ei ihan samoilla käytävillä, mut se lasketaan, eikös niin?
toivottavasti Suomen-matka menee hyvin pikkuneidin kanssa!
VastaaPoistavilkisetko blogiini, jos matkailulta ennätät...