Helpotuksen huokaus

Jippii! Käytiin viimesessä ultrassa tossa pari päivää sitten. Maha-asukki on taas käyrillä, kun viimekerran mittauksessa oli hieman tipahtanut kartalta. Lääkäri siihen totesi sitten vaan, että vaikuttaa siltä , että viime mittauksessa oli tapahtunut jonkinlainen mittausvirhe. No, Okei. Mutta nyt siis ollaan takaisin ruodissa ja painoakin olisi lähes 2700 grammaa (heittoa tietty voi olla noin 300g suuntaan jos toiseen) mutta hyvä hyvä kuiteskin!

Toinen ilouutinen koskee sitä, että tarhaan laitolta 3 kuukauden iässä tullaan näillä näkymin sittenkin välttymään. Oltiin jo todella paiseissa, kun oltiin käyty katsomassa yhtä "creche"ä maanantaina. Hintaa ensinnäkin olisi ollut 400 ja rapiat kuussa. Toisekseen aikataulut ovat klo 6.30 aamusta 18 illalla, viisi pv viikossa. Yritin siinä kysellä, että kuinkas kun mä en tee kun 30 tunnin viikkoa joten en kyllä vauvaa pitäisi hoidossa ihan tuota...11 tuntia päivässä (!) että onnistuisiko kolme kertaa viikossa... Kuulemma antavat (luonnollisesti, bisnes is bisnes) etusijan sellaisille vauvoille, jotka ovat tarhassa kokopäiväisesti (koska homma toimii tuntimaksulla). Eli joko oltaisiin maksettu kokopäivähoidosta mutta oikeasti pidetty pirpanaa vaan se kolme päivää hoidossa tai sitten hyvin luultavasti jouduttu jonoon takasin ties kuinka pitkäksi ajaksi (koska johtajan tartteis löytää kaksi puolihoitoa haluavaa lasta, että homma kannattaisi). Että näin.

Käytiin sitten katsomassa vielä crecheä. Vauvat on siellä kolmessa eri ryhmässä. Meidän vauva ois laitettu 3-6 kuukautisten ryhmään. On vähän erilaisia tarhat täällâ kuin Suomessa. Ensinnäkin ovat ihan "tavallisia" taloja, eli sellasia betonisia 2-3 kerroksisia taloja, jotka on muokattu uusiksi. Rautalankaa muurien päällä ja kalterit ikkunoissa. :D Tämä creche oli aikas pieni, ja huone jossa oli nuo ihan pikkuvauvat oli just sen kokoinen, että kaikki kolmetoista pinnasänkyä mahtuu vieriviereen kiertämään huoneen seiniä. Keskelle jää sitten pieni leikkitila, jossa pehmustettu matto jossa voivat hieman telmiä. Vauvoista varmasti pidetään ihan hyvää huolta, mutta jotenkin tuli kennelifiilis koko paikasta... Mitään virikkeitä ei vauvojen sängyissä myöskään ole, jollei äiti itse sellaisia crecheen toimita (kuten kaiken muunkin lakanoista lähtien - vaipat, maidot jne.) Kyseltiin sitten kaikenlaista ja luvattiin palata pian asiaan, koska paikat menee nopeammin kuin pieru haihtuu saharaan.

Mutta mutta, olin jo miettinyt erilaisia plan B vaihtoehtoja perhepäivähoidosta sukulaisiin, kun tajusin ottaa asian puheeksi mun pomon kanssa. Noh, oli sitten sitä mieltä, että koska mun sopimusta on ensinnäkin jäljellä vaan 2kk kun palaan takaisin, voisin ihan hyvin tehdä hommia kotoota käsin ja vauva voisi siis olla kanssani kotona hieman pitempään. Arvaatte ehkä kuinka liekeissä olin :D
Vakuutti mulle että työpaikka säilyy myös ensi vuodelle, uusi nuorten työpaja pitäisi alkaa vuoden 2011 puolella...Mutta joo, järjestön (ja rahoitusongelmat) tuntien en nyt elättele sen suurempia kuvitelmia tästä, mutta sen näkee sitten loppuvuodesta. Nyt oon vaan tyytyväinen ettei pikkuisen tarvitse ihan niin pienenä mennä hoitoon ja että saan palkkaa ainakin jonkun aikaa vielä. Jos tarttee alkaa etsiä uutta duunia, niin sitten tarttee. Ja se on sen ajan murhe :)

Päivän luontokuva

....on yksi meidän "kotieläimistä" eli Luigi the Lisko joka on ulottanut tutkimusmatkansa jo keittiön puolelle. :) Varsin on sympaattinen, ja syö hyttysiä ja kärpäsiä eli myös hyödyllinen kaveri.

Imetyspohdintaa..

Jälleen yksi asia joka ei tule olemaan yksinkertainen Ranskassa - imetys ja sen organisointi. Koska olen (ainakin toistaiseksi;)) töissä ja äitiyslomahan täällä kestää sen noin 3kk synnytyksen jälkeen, lähtee meidän pieni tarhaan siinä vaiheessa. Eilen juuri tuli soitto yhdestä "crechestä" että meille järjestyisi paikka sieltä syyskuussa. Ollaan menossa tsekkaamaan paikkaa maanantaina. Eli maanantaiksi täytyisi olla valmiina hyvin luultavasti puolustamaan äidinmaidon antamista crechessä ja kestovaippojen hyväksymistä. Ranskassa kun monet tarhat kieltäytyvät antamasta vauvoille äidinmaitoa hygienisistä ja organisointisyistä. Samoin kestovaippailu tuottaa usein ongelmia.
Eli käytännössä työssäkäyvä äiti lopettaa imetyksen todella usein 3kk kohdalla tai siirtyy osittaiseen imetykseen. Itse haluaisin kuitenkin imettää mahdollisimman pitkään enkä miksailla korvikkeen kanssa.

 Oonkin surffaillut netissä ja koittanut etsiä infoa imetyksen järkkäämisestä. Ilmeisesti riippuu ihan crechestä suostuvatko ottamaan maitoa vastaan vai ei - minkäänlaista lainsäädäntöä asiasta ei ole olemassa, vaikka ilmeisesti Pariisin alueen crechet ovat jonkinlainen esimerkkitapaus eli ovat joutuneet taipumaan hyväksymään äidinmaidon. Toivon tosiaan että "meidän" creche olisi tällainen ihana edelläkävijä jossa korvikeruokintaan ei pakotettaisi. Muutenkin tuntuu jo pahalta laittaa 3-kuukautinen hoitoon, saati sitten että imetyksen kanssa tulee ongelmia. Jotta sormet ristissä! Onneksi mulla on vain 30 tunnin työsopimus ja suht joustavat työajat joista osa voi luultavasti olla kotoota käsin, eli kauheen montaa päivää ei beibi crechessä joutuisi olemaan ainakaan periaatteessa. Tosin oon kyllä tehnyt enemmän kuin 30 tuntia oikeasti, mutta nyt kyllä joustamiselle tulee loppu vauvan kanssa.

Ranskassa La Leche Leaguen mukaan  (vuoden 2007 tutkimus) 66% vastasyntyneistä saa äidinmaitoa.  Yli kuusi kuukautta imetystä jatkaa 28%. Ranskassa pyritään olla syyllistämättä äitejä, jotka eivät valitse imetystä - on siis täysin äidin valinta haluaako hän imettää vai ei. Tosin samalla imetystä kyllä pyritään edistämään ja sen eduista kertomaan. Eli jokseenkin ristiriitainen suhtautuminen - samalla kun kerrotaan imetyksen olevan paras vaihtoehto vauvalle ja parasta ravintoa niin kuitenkin muistetaan aina alleviivata että korvike on kuitenkin ihan soveltuvaa ravintoa ja että valinta on yksin äidin. Tosin äitiysloma kun on mitä on niin pitkä imetys on  käytännössä tehty aika vaikeaksi. Toisaalta ei tuo suomalainen imetysmyyttikään taida ihan pitää paikkaansa - kuvittelin että Suomessa äidit imettävät noin 9kk saakka, mutta toisin on!

"Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisäidit imettävät vauvojaan huomattavasti lyhyemmän ajan. Kuukauden ikäisistä suomalaisvauvoista vain 60 prosenttia on täysimetettyjä, kun taas esimerkiksi ruotsalaisvauvoista noin 75 prosenttia saa pelkästään äidinmaitoa."  (lähde Akuutti)

"Imetys on selvästi yleistynyt Suomessa sitten 1970-luvun alun pudotuksen. Vuonna 2005 äideistä 60 % imetti vähintään puoli vuotta (kuvio 1). Vaikka kokonaisimetyksen kesto on lisääntynyt vielä viimeisen vuosikymmen aikana, täysimetyksen kesto on pysynyt matalalla, pirkanmaalaisilla ja pohjoispohjanmaalaisilla äideillä keskimäärin 1,4 kuukauden tuntumassa (kuvio 2). Suomalaisissa tutkimuksissa täysimetyksen määritelmä on yleensä ollut varsin tiukka, siihen sisältyy ainoastaan vesi ja ravintoainelisät, ei ruokien maisteluannoksia. Poikkileikkaustutkimuksen mukaan (jossa lapsen aiempaa
ruokintaa ei huomioitu) 3 kk:n iässä täysimetettyjen osuus kasvoi vuodesta 1995 vuoteen
 2005 mennessä 26 %:sta 51 %:n (Hasunen 1996, Hasunen & Ryynänen 2006).

Ruotsissa sekä kokonaisimetys että täysimetys kestävät hieman pidempään kuin meillä: vuonna 2006 puolen vuoden iässä 69 % lapsista sai rintamaitoa ja 15 % yksinomaisesti intamaitoa (Socialstryrelsen 2008). Meillä vain 1 % puolen vuoden ikäisistä on täysimetettyjä (Kyttälä ym. 2008). Nuoret, vähemmän koulutetut äidit imettävät muita lyhyempään ja aloittavat lisäruokinnan muita varhemmin. Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan lukion käyneet äidit imettivät kaikkiaan keskimäärin 8 kk ja täysimettivät 1,6 kk, kun vastaavat luvutvähemmän koulutetuilla äideillä olivat 5 kk ja 1,0 kk (Erkkola ym., lähetetty julkaistavaksi)." Imetyksen edistäminen Suomessa (toimintaohjelmaluonnos)

Bébés

Noniin, nyt löytyi täydellinen leffa jota on siis aivan PAKKO päästä kattomaan hormoonipäissään. Eli kaikille odottajille, vauvojen vanhemmille ja isovanhemmille nyt leffateattereissa (ainakin Ranskassa) - Bébés eli Babies. :D

 Ranskalaisen Thomas Balmés:in dokumenttielokuva kuvaa neljän eri puolilla maailmaa kasvavan vauvan eloa heidän ensimmäisen vuotensa ajan. Vauvat ovat kotoisin Japanista, Jenkeistä, Namibiasta ja Mongoliasta. Saanut ihan OK arvioita vaikka rainasta kuulemma uupuukin se "syväluotaavampi" näkökulma. But who cares - everybody loves babies!
 

Ranskasta bloggaavia suomalaisia

Tässä ranskalaisesta elämänmenosta kiinnostuneille pieni listaus Ranskan suomalaisten blogeista joihin olen netissä törmännyt. Kuvaukset omia ensivaikutelmia blogien pääasiallisista aihepiireistä. Käykäähän kurkkaamassa!

Stazzy ( Nizza)
Paljon mielenkiintoista ja vaihtelevaa juttua niin elosta Ranskassa kuin ajankohtaisista tapahtumista

"Elämää Etelä-Ranskassa" (Bordeaux)
Paljon kuvia ja juttua mm. reissaamisesta Ranskassa

 Ella Bella Ranskassa  (Marseille)
Vaatteita ja viiniä, vinkkejä Marseilleen menijöille jne.

Asuurin alla (Nizza)
Perhe-elämää Nizzassa

Laventelin tuoksu (Provence)
Tunnelmallinen ja informatiivinen blogi

Laura de Lille
Muotia ja vaatteita

Provencen auringon alla
Talonrakennusprojektia ranskalaisittain

Huolestuttaa...

Gynekologilla tuli sitten käytyä (odotettiin taas puoltoista tuntia) ja olin aika väsy kun oli tullut jänskättyä aikalailla. Noh, herra lääkäri katseli sitten ultratulokset ja totesi että pienihän vauva vielä on ja reilusti käyrien alapuolella, mutta että painoa on kuitenkin tullut lisää eikä istukassa ainakaan näyttäisi mitään vikaa olevan. Kohdun suu oli edelleen myös kiinni. Eli käynnistämään ei lähdetä mutta seurantaa jatketaan, eli kätilöiden kotikäyntejä jatketaan 2 kertaa viikossa ja sain myös vielä yhden ylimääräisen ultrakerran parin viikon päähän sekä lääkärikäynnin. Eli edelleen täysi mysteeri tämä pienikasvuisuus :(

En voi väittää ettei huolestuttaisi, kun kukaan ei oikeen osaa sanoa mitään syytä epänormaaliin kasvuun. Ja sitten sitä tietenkin täytyy käydä netissä etsimässä tietoa - ja huolestua vielä enemmän. Sikiön kasvuhäiriö kun voi olla merkki vauvan tai äidin sairaudesta, kehitysvammasta tai istukan heikosta toiminnasta. Aidin elintavat voivat myös vaikuttaa kasvuun...Eli olenko nyt sitten itse mennyt aiheuttamaan tilanteen (stressi töissä oli aikamoista usein, usein ei ollut aikaa esim. syödä kunnolla lounastauolla jne.). Tällaiset asiat sitten pyörii mielessä.  Terveyskirjastossa tiedetään kertoa seuraavaa:

"Puutteellinen ravinnonsaanti, yksipuolinen ruokavalio ja huono ravinnon imeytyminen jonkin suolistosairauden vuoksi hidastavat sikiön kasvua. Tärkein äidistä tai istukasta johtuva syy on kohdun ja istukan huono verenkierto. Tämä voi johtua istukan kehityshäiriöstä tai huonosta kiinnittymisestä, äidin sairaudesta (krooninen verenpainetauti, vaikea diabetes, kollageenisairaus) tai raskauden aikana kehittyvästä pre-eklampsiasta (ks. «Raskauden aikainen verenpaineen nousu» 1).Sikiön kasvuhäiriö voi heijastaa sikiön rakenteellista tai toiminnallista poikkeavuutta. Kasvuhäiriöinen sikiö on myös altis akuutille ja krooniselle hapenpuutteelle. Sikiön huomattavasti hidastunut kasvu on aihe jatkotutkimuksille (mahdollisen tulehdusetiologian, kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien tai istukan vajaatoiminnan selvittely) ja seurannalle erikoissairaanhoidossa."

Hoito
"Ravitsemuksesta ja riittävästä levosta pitää huolehtia, ja tupakointi ja päihteiden käyttö pitää luonnollisesti lopettaa. Vuodelevosta tai lääkehoidoista ei ole apua. Runsasta liikuntaa pitää välttää. Jos seurannassa havaitaan, että sikiön kasvu on pysähtynyt tai sikiön vointi on huonontunut, lapsi synnytetään."

Toisaalta lnetistä öytyy myös niitä kannustavampia tarinoita, eli äitien raportteja pieninä syntyneistä vauvoista joilla ei kuitenkaan ole lääketieteellisesti mitään ongelmia. Eli että saattaa olla geneettistäkin tai muuten "harmitonta". Me siipan kanssa ei kyllä olla mitään ihan tappeja ja etenkin mun vanhemmat on aikamoisia hongankolistajia (yli 180cm molemmat) . Roméon äiti tosin on todella pikkuinen.

 Jotta mene ja tiedä - koitan nyt olla ottamatta liikaa paiseita tästä tilanteesta ja psyykata itseäni ajattelemaan positiivisesti. Stressaamalla ei ainakaan saa mitään hyvää aikaan.  Se helpottaa, että pre-eklampsiasta ei ainakaan ole kyse, koska mun verenpaine on edelleen todella alhainen (pyörii siinä 100/60: n paikkeilla). Täytyy siis koittaa vaan malttaa levätä ja huomenna menen ostamaan säkillisen hedelmiä ja kasviksia - nyt tuli stoppi karkin ja muun roskaruuan mässäykselle. Vaikka kasvissyöjänä syönkin päivittäin kasviksia on viime viikkoina maistunut makea ja sipsit yms. vähän turhan hyvin :). Eli nyt lähti viimeinen rutistus.

"If the problem has a solution, worrying is pointless, in the end the problem will be solved. If the problem has no solution, there is no reason to worry, because it can't be solved." - Buddhalainen sananlasku

Nippelitietoa ja statistiikkaa

Teki mieli jakaa tiettyjä tiedonmuruja Martiniquelta. Tässä siis ihan ekana joukko INSEE:n faktoja. INSEEhän on Ranskan "tilastokeskus" eli Institut National de Statistique et des études économiques"  jonka sivuilta voi käydä etsimässä tilastotietoa Ranskan eri kolkista (kaupunki/région/département). Tuli tutustuttua hyvinkin tarkasti vaihtovuotena sivustoon sosiologian opintoja suoritettaessa Albissa (ah, tilastotieteen laskelmat ranskaksi, straight from hell...).   

Martinique....by INSEE

- Martiniquen korkein kohta on Pelée tulivuori (1400 m)

- Asukkaita saarella on noin 400 000 (INSEE 2005) ja pinta-alaa löytyy 1 100 km 2

- Asukasmäärä on kasvanut 84% 1950-luvulta

- Syntyvyys oli vielä 60-luvulla korkeaa, 5.4 lasta per nainen kun se nykyään on 2
- Moni muuttaa työn perässä tai toivossa emäranskaan - vuonna 1999 105 000 Martiniquelaista asui "metropolissa"

- Vuonna 2001 martiniquelaisen bruttotulot olivat 26% pienemmät kuin emäranskalaisen verrokkinsa. Kehitys tosin on ollut huimaa, sillä vielä 70-luvulla tulot olivat 60% pienemmät.

- Työttömyysprosentti saarella on vuodelta 2009 22%. Alle 30-vuotiaista työttömänä samaisena vuonna oli noin 36% - vuonna 2008 jopa 40%. RMI:stejä (Revenu Minimal d'Insertion)  eli sosiaalitukea saavia on Martiniquella metropoliin verrattuna monenkertaisesti, jopa 16 % väestöstä (vertaa emäranska 3%)

Eli vaikka saari on paratiisimainen paikka elää luontonsa puolesta, ei täällä kaikkien elo kuitenkaan ole ruusuilla tanssimista. Paljon on siis sosiaalis-ekonomisia ongelmia joihin ei ole helppoja ratkaisuja. Toki tilanne on paljon parempi kuin suurella osalla Karibian saarivaltioista.

Martiniquen luonnosta:

- Martiniquella elää 48 korallilajia. Koralliriuttojen tilanne on valitettavasti surullinen - uutisissa viime viikolla sanottiin jopa 80% koralliriutasta olevan enemmän tai vähemmän vahingoittunut
- Eri kukkia löytyy 1700 lajia

- 6 % saaren pinta-alasta on mangroven peitossa

Kilppareitakin täältä löytyy...

Mun lempieläimiä täällä on kyllä ehdottomasti pienet vihreät anoli-sisiliskot ja kolibrit. Meidän parvekkeella ja pihalla juoksentelee liskoja harva se päivä ja niitä onkin hauska tarkkailla. Yöllä ja illalla esiin uskaltavat niiden hieman rumemmat pikkuserkut - lähes läpinäkyvän oloiset kelmeät liskot joiden nimeä en nyt justiinsa muista.

Ultrailua, liinahuumaa ja hurrikaaneja

Tänään oli sitten viimeinen ultrakerta ja huomenna nähdään gyne myös ehkä viimeistä kertaa ennen synnytystä. Meiän pikkuinen on edelleen hyvin pikkuinen, eli käyrien alapuolella huidellaan arvioiden mukaan painon ja vatsanympäryksen suhteen. Painoa on kuitenkin kertynyt viime kerrasta sellaset about 600g eli painaa nyt arvion mukaan 2200g, rv 37+6. Muut käyrät kohdallaan, istukka ja napanuora toimii moitteettomasti ja lapsivesi normeissa... Että ei kai pitäisi huolehtia. Kuten lääkäri totesi, "hiiret eivät tee elefantteja ja päinvastoin" ja että ultra on kuitenkin aina vaan arvio. Huomenna sitten tiedetään mitä asian kanssa tehdään - annetaanko beibin vielä ottaa lihaa luiden ympärille vai päättääkö lekuri sittenkin synnytyksen käynnistää aikaisemmin kuten mun kätilöt on ennustaneet.

Mitäs muuta jänskää. No, hurrikaanikausi on virallisesti korkattu mutta vielä ei ole onneksi yhtäkään bongattu. Ennustukset tälle vuodelle tosin ovat kovia - meri on ollut ekstralämmin eli 2 astetta normaalia lämpimämpi . Eli tälle vuodelle povaavat meteorologit 15-20 nimettyä myrskyä ja yhtä pahimmista hurrikaanikausista historiassa. EN tykkää! Onneksi ollaan tulossa Suomeen karkuun ainakin joksikin aikaa.Ja toivotaan että ennustukset on väärässä tai ainakin että pysyttelevät merellä mokomat.

Kuvassa EllaRoo-liina.

Sitten kevyempiin kuulumisiin. Olen myös jatkanut ihanteellisen kantoliinan metsästystä. Heille jotka etsivät kesäkantoliinaa tai asustelevat kuumassa ilmastossa suositellaan rengasliinaa. Siinä on  vähemmän kangasta eli hiostaa vähemmän. Suomessa on myyty Solarveil-nimisestä patentoidusta UV-kankaasta ommeltuja liinoja. Ilmeisesti ainoa valmistaja on tällä hetkellä Vauvabuumi niminen kauppa, joiden sivuilla ei tosin liinaa näkynyt joten lähetin tiedustelua menemään. Solarveil vaikuttaa meille ihanteelliselta liinalta - se blokkaa jopa 95% auringon säteistä, on harvaan kudottua kangasta (vilpoinen)  joka kuivuu nopeasti ja menee pieneen tilaan (joten voi myös käyttää uimiseen). Todella toivon että vielä on valmistuksessa, muuten täytyy joko metsästää käytettynä tai sitten valita kakkosvaihtoehtona EllaRoon rengasliina jonka lisäksi voisin sitten ostaa vielä ns. Vesiliinan, jota valmistaa Babyidea. Ollaan kyllä saamassa siipan työkaverilta käytettynä joku thai-tyyppinen liina, jotta katsotaan nyt eka pärjättäisiinkö sillä.

Babyidean Vesiliina

Lopunajan alkua

Täällä jännitys tiivistyy. Tokavikassa synnytysvalmennuksessa päästiin tutustumaan synnytyssaleihin, joita on kolme kpl. Lisäksi sairalaasta löytyy pari "esi-synnytyssalia" jossa vaihdetaan sairaalavermeet ja odotellaan varsinaisen synnytyksen alkamista yms. Omaa musaa saa ottaa mukaan, eli i-pod minikajareineen on pakattu mukaan sairaalakassiin.
Ensi keskiviikkona on viimeinen ultra, joka taitaa olla mulla jo hmm..kuudes (!) laatuaan. Kätilö informoi että riippuen siitä, onko vauva normalisoinut painoaan, lääkäri joko päättää synnytyksen käynnistämisestä (jos edelleen laiheliini) tai sitten annetaan raskauden edetä vielä normaalisti.  Alkoi siis kummasti jännäämään tuo tuleva keskiviikko...

Kolmisen päivää sitten oli jo supistuksia siihen malliin, että epäilin tositoimien alkaneen. Siis ihan oikeita, kivuliaita suppareita jotka lähtivät alaselästä ja levisivät vatsalle ja etenkin toiseen reiteen joka meni ihan veteläksi ja pisteli. :D Hyvin jännä efekti. Melkeen pari tuntia kestivät mutta sitten rauhoittuivat levolla, eli väärä hälytys. Ihan mielellään saisi pikkuinen vielä hetken aikaa odotella maailmaantuloaan.

Lentoja Suomeen ollaan alettu metsästämään, kohta pitäisi jo varata ettei hinnat karkaa ihan kattoon (koska ovat jo aika suolaisia nytkin). Vauvan saa kuulemma lisätä matkaajaksi myöhemmin (eli kunhan syntyy), mikä helpottaa kummasti. Näin siis väittivät yhdessä matkatoimistossa, vaikka toisessa sanoivat ettei lippuja voi varata ennen syntymää, koska varaukseen tarvitaan syntymäpv. Päätettiin uskoa ekaa virkailijaa ja luultavasti ostetaan ihan piakkoin lennot. Otetaan  myös vakuutus niin sitten jos jotain tulee, niin voidaan kuitenkin perua vielä.

Muuten ei mitään ihmeellistä raportoitavaa - päivisin hengailen kotona, leivoskelen, siivoilen, mässään, teen vielä vähän työhommiakin (käännöksiä ranskasta enkuksi) ja yritän levätä ja nukkua. Jotta sillai, todella jännää ja raflaavaa on odottajan elo 9:llä kuulla!

Sairaalakassi täkäläisittäin

Synnyttäjä on nyt valmistautunut oikeaoppisesti sairaalareissuunsa. Koska en ole Suomessa vielä synnyttänyt, niin en ole ihan kärryillä siitä mitä kotomaassa suositellaan ottamaan mukaan - mutta jotenkin epäilen että lista on vähän lyhyempi. Mutta tässä siis ranskalainen versio matkalaukun sisällöstä. Todellakin matkalaukkua vaaditaan - ajattelin että beibi ja minä selvittäisiin ihan vaan repulla ja jollain nyssykällä mutta ei. :) Voi tietty olla että vähemmälläkin pärjäisi - ja toki tuleva isukki voisi myös tuoda tykötarpeita mukanaan mutta kun kerran on pakkaamaan alettu niin.... ;)

Paria viikkoa ennen synnytystä odottajaa neuvotaan käymään kampaajalla, kosmetologilla vahaamassa säärensä ja hoitamaan manikyyrinsä kuntoon.LOL. Vaikka kampaajareissu on kyllä suunnitteilla kun en ole käynyt kuukausiin ja alkaa olla melkonen reuhka.

Valise maternité:

äidille:
- 1-2 imetysrintsikkaa
- Asu per päivä (normisynnytyksessä osastolla ollaan 4 pv) eli pyjamia, t-paitoja, oloasu jne. Mielellään sellaisia jotka aukeavat edestä imetykseen. Suositellaan myös ns. edustusasuja vierailuja varten. Saas nähä.
- (Aamutakki, en ole hankkinut)
- Pyyhkeitä ja gants de toilette (niitä lapasen näkösiä froteejuttuja joita ranskikset käyttää suihkussa)
- Sandaalit (tai aamutossut)
- kertakäyttö alkkareita
- kuukautissiteitä
- nännirasvaa
-sukkia
- meikit, shampoo, saippua, hammasharja-ja tahna, dödö, naama yms.rasvat, brumisateur eli vesispray (jota tuleva isi suihkuttaa synnytyksessä äiteen iholle jos hän on epiduraalin alaisena - koska sillon ei saa juoda)
- karkkia, lehtiä, kamera, i-pod yms.

Vauvalle:
- Bodyja (hihoilla ja ilman) (n.8kpl)
-Pyjamia (suositellaan 8 mutta otan varmaan noin 4)
- sukkia
- myssy
-"lapaset" moufles ranskaksi jotta laps ei raavi itseään
-leukalappuja
- puuvillarättejä (siis sellasia joita ennen käytettiin kestovaippoina)
-pyyhkeitä
-paketti vaippoja
-hyttysverkko
-kuumemittari
-harja ja kampa
-compresses stériles eli steriilejä hauteita? Ei oo ihan vielä selvinnyt mitä nää mahtaa olla, mutta siippa väittää hommaavansa
- kosteusvoide, kosteuspyyhkeitä
- sérum physiologique doses joka on ehkä suomeksi keittosuolaliuosta tai jotain sinnepäin
- créme pour l'erythème fessier eli rasvaa vaippaihottumaan
- Auton turvaistuin kotiin lähdettäessä

Että eiköhän näillä tykötarpeilla vauva pärjää ensimmäiset päivänsä :P

Rendez-vous aux jardins

Tänään vietettiin aamupäivää puutarhassa, tarkemmin jardin de Bel Air:issa. Sää suosi ja opastettu kierros oli erittäin informatiivinen. :) Martiniquella kasvaa uskomaton määrä eri kasveja joista todella monilla lääkinnällisiä ominaisuuksia. Tämän lisäksi kasvaa tietenkin huima määrä hedelmiä, juureksia ja mausteita. Ihan vaikka esimerkkinä vaniljaa, pippuria, kahvia ja  kanelia (joka on puu!). Me ostettiin meidän minipuutarhaan mm. pippurikasvi, basilikaa, mansikka (ihan uutta mulle että voi kasvaa täällä), minttu ja Dolipranena tunnettu kasvi - josta siis on eristetty parasetamoli - eli thym mentholée.













Oikealla sisäänkäynti puutarhaan

Vanilja, joka on liaanikasvi ja jota ei pölytä hyönteiset vaan ihminen.

.Meidän superopas ja kurkuma, joka on kuulemma todella terveellinen (energisoiva) kasvi                                                                Piment végétarienne eli mieto chili.

Mie ite ja vaatimaton maha (vk 36+2)

Vauvavarustelua

Me ollaan nyt päästy vauvavarustelussa aika pitkälle. Pikkuiselle on pinnasänky ja siihen patja, hyttysverkko ja "suojaympärys" (mikä lieneekään suomeksi?). Vain lakanat puuttuu. Ranskassa ollaan ehdottomasti sitä mieltä ettei vauvan sänkyyn saa laittaa niin peittoa kuin tyynyäkään, koska ovat vaarallisia (tukehtuminen).

Eilen käytiin shoppaamasssa parit kestovaipat - päädyttiin pariin bumgeniuksen vaippaan jotka lähti käytettyinä hintaan 18 erkkiä kipale (ovat lähes uuden veroisia). Näillä lähetään koklaamaan ja luultavasti ostetaan lisää Flip-merkkisiä muutama. Saarelta löytyy pari putiikkia jotka myyvät kestovaippoja, aivan ihana kauppa jossa muutakin eko-ja designertavaraa on Solal & Luna. Sieltä myös kuvassa oleva suloinen mollamaija.

Muutenkin ollaan saatu ihmisiltä todella paljon kaikkea matskua, esim. Roméon työkaveri raijasi meille kaksi isoa kassillista vauvanvaatteita, kassin äitiysvaatteita, ruokalappuja, tuttipullonlämmittimen, pullon, tutteja, maitopumpun jne jne. Olin ihan sanaton. Myös yksi meidän työpajan tytöistä lahjotti vauvalle kasan vaatteita.  Ja sitten tietty Suomesta on tullut pakettia, että kiitoksia vaan sinnekin päin kaikille! Roméon äitee taas on innostunut virkkaamaan, todella söpöisiä vaatteita joita tuossa viereisessä kuvassa. Käyttö saattaa tosin olla aika rajoittunutta näissä lämpötiloissa mutta...:D Vaikka anoppi sitä mieltä että kyllä voi sitten sadekaudella iltasin olla käyttöä (niin, onhan sillon noin 25 astetta = kylmä). Meni myös ostamaan meille hoitopöydän. Että silleen, ei oo kyllä pahemmin tarvinnut itse ostaa tarvikkeita! Vaatteita ollaan pesty sairaalakassia varten, joka tartteis pikkuhiljaa olla valmiina kun tässä viikot käy vähiin... Kaikki siis pitää itse toimittaa toisin kuin Suomessa - vaipoista, pyyhkeistä ja vauvanvaatteista omiin olovaatteisiin ja sandaaleihin. Niin ja ei ole Ranskassa äitiyspakkausta - se on kuulkaas suomalainen harvinaisuus, ainoa maailmassa laatuaan. Ei löydy vastaavaa etuutta edes muilta skandeilta. Netissä kävin kateellisena tsekkaamassa 2010 vuoden pakkausta - ei hassumpi kestovaippoineen ja muine jutskineen.

Hilpeyttä tai lähinnä kauhistusta herätti ainakin Roméossa vauvan nukkumaLAATIKKO - että Suomessa vauvoille annetaan pahvinen laatikko nukkumapaikaksi. :D Onhan se aika jännä konsepti, vaikka varmaan monelta jääkin käyttämättä.

Että meiltä puuttuu oikeastaan enää kaikkein tarpeellisimmista hankinnoista kantoliina. Vaunut ollaan aateltu jättää suosiolla ostamatta, niillä kun ei täällä oikeestaan tee mitään. Syystä että 1) katukäytävät ovat harvassa 2) jos niitä on ne on täynnä reikiä ja puolenmetrin levyisiä 3) joten vaunujen käyttö rajoittuu ostoskeskuksiin ja Fort-de-Francen kävelykadulle/meriboulevardille - eli ei ehkä ole sijoituksen arvoista. Kantoreppua en halua koska ei ole kaikkein ergonomisin vaihtoehto vaikka halvalla lähteekin. Netistä koitin metsästää liinaa joka soveltuisi näihin trooppisiin lämpötiloihin - voi meinaan tulla aika hiki niin vaaville kuin kantajallekin. Ilokseni löysinkin sitten australialaisen innovaation nimeltään Breeze Baby Sling. Tilaus tullaan laittamaan varmaan menemään Australiaan saakka ihan pikemmiten jos siippa innostuu myös ideasta. Kyseessä on siis rengasliina joka on tehty hengittävästä "reikäkankaasta" jolloin siis ilma pääsee kiertämään + liinan kanssa voipi myös mennä suihkuun tai mereen lillumaan. Vaikuttaa siis ihan ideaalilta täkäläisiin olosuhteisiin.

Eilen olin nukutuslääkärin vastaanotolla, täällä on yksi pakollinen tsekkikerta anésthetisten kanssa jossa lääkäri tekee arvion epiduraalin soveltuvuudesta. Kovin suositteli kyllä ottamaan. En ole vielä päättänyt mutta en kyllä erityisesti vastaankaan ole...:)

Ja sitten meillä on myös uusi ase taistelussa hyttysiä vastaan - hyttysmaila. Ihan ykkönen. Muistan että meidän ukilla olis joskus ollut samanlainen kapistus. :D Mutta on kyllä tehokas ja palkitsee käyttäjänsä aina kohteeseen osuessa kunnon räiskähdyksellä ja Zappppp-efektillä. Nyt on nimittäin dengue-kuume kausi päällä ja esimerkiksi justiinsa yks siipan kavereista, jonka piti tulla meille kylään Guadeloupelta tänä viikonloppuna soitti ja kertoi ettei tiedä pääseekö tulemaan, koska on denguessa. Tauti ei yleensä ole kovin vakava, mutta kylläkin *ttumainen ja varsinkaan tässä tilassa en sitä haluaisi saada. Eli taistelu jatkuu.