keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Helpotuksen huokaus

Jippii! Käytiin viimesessä ultrassa tossa pari päivää sitten. Maha-asukki on taas käyrillä, kun viimekerran mittauksessa oli hieman tipahtanut kartalta. Lääkäri siihen totesi sitten vaan, että vaikuttaa siltä , että viime mittauksessa oli tapahtunut jonkinlainen mittausvirhe. No, Okei. Mutta nyt siis ollaan takaisin ruodissa ja painoakin olisi lähes 2700 grammaa (heittoa tietty voi olla noin 300g suuntaan jos toiseen) mutta hyvä hyvä kuiteskin!

Toinen ilouutinen koskee sitä, että tarhaan laitolta 3 kuukauden iässä tullaan näillä näkymin sittenkin välttymään. Oltiin jo todella paiseissa, kun oltiin käyty katsomassa yhtä "creche"ä maanantaina. Hintaa ensinnäkin olisi ollut 400 ja rapiat kuussa. Toisekseen aikataulut ovat klo 6.30 aamusta 18 illalla, viisi pv viikossa. Yritin siinä kysellä, että kuinkas kun mä en tee kun 30 tunnin viikkoa joten en kyllä vauvaa pitäisi hoidossa ihan tuota...11 tuntia päivässä (!) että onnistuisiko kolme kertaa viikossa... Kuulemma antavat (luonnollisesti, bisnes is bisnes) etusijan sellaisille vauvoille, jotka ovat tarhassa kokopäiväisesti (koska homma toimii tuntimaksulla). Eli joko oltaisiin maksettu kokopäivähoidosta mutta oikeasti pidetty pirpanaa vaan se kolme päivää hoidossa tai sitten hyvin luultavasti jouduttu jonoon takasin ties kuinka pitkäksi ajaksi (koska johtajan tartteis löytää kaksi puolihoitoa haluavaa lasta, että homma kannattaisi). Että näin.

Käytiin sitten katsomassa vielä crecheä. Vauvat on siellä kolmessa eri ryhmässä. Meidän vauva ois laitettu 3-6 kuukautisten ryhmään. On vähän erilaisia tarhat täällâ kuin Suomessa. Ensinnäkin ovat ihan "tavallisia" taloja, eli sellasia betonisia 2-3 kerroksisia taloja, jotka on muokattu uusiksi. Rautalankaa muurien päällä ja kalterit ikkunoissa. :D Tämä creche oli aikas pieni, ja huone jossa oli nuo ihan pikkuvauvat oli just sen kokoinen, että kaikki kolmetoista pinnasänkyä mahtuu vieriviereen kiertämään huoneen seiniä. Keskelle jää sitten pieni leikkitila, jossa pehmustettu matto jossa voivat hieman telmiä. Vauvoista varmasti pidetään ihan hyvää huolta, mutta jotenkin tuli kennelifiilis koko paikasta... Mitään virikkeitä ei vauvojen sängyissä myöskään ole, jollei äiti itse sellaisia crecheen toimita (kuten kaiken muunkin lakanoista lähtien - vaipat, maidot jne.) Kyseltiin sitten kaikenlaista ja luvattiin palata pian asiaan, koska paikat menee nopeammin kuin pieru haihtuu saharaan.

Mutta mutta, olin jo miettinyt erilaisia plan B vaihtoehtoja perhepäivähoidosta sukulaisiin, kun tajusin ottaa asian puheeksi mun pomon kanssa. Noh, oli sitten sitä mieltä, että koska mun sopimusta on ensinnäkin jäljellä vaan 2kk kun palaan takaisin, voisin ihan hyvin tehdä hommia kotoota käsin ja vauva voisi siis olla kanssani kotona hieman pitempään. Arvaatte ehkä kuinka liekeissä olin :D
Vakuutti mulle että työpaikka säilyy myös ensi vuodelle, uusi nuorten työpaja pitäisi alkaa vuoden 2011 puolella...Mutta joo, järjestön (ja rahoitusongelmat) tuntien en nyt elättele sen suurempia kuvitelmia tästä, mutta sen näkee sitten loppuvuodesta. Nyt oon vaan tyytyväinen ettei pikkuisen tarvitse ihan niin pienenä mennä hoitoon ja että saan palkkaa ainakin jonkun aikaa vielä. Jos tarttee alkaa etsiä uutta duunia, niin sitten tarttee. Ja se on sen ajan murhe :)

1 kommentti:

  1. Hyvä juttu että olikin laskuvirhe ja vauva onkin mitoissaan!

    VastaaPoista